tiistai 30. joulukuuta 2014

Nyt se alkaa!

Nimittäin opetussuunnitelmatyö! Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat on hyväksytty Opetushallituksessa 22.12.2014. Kunnissa alkaa paikallisen opetussuunnitelman laadinta valtakunnallisten suunnitelmien pohjalta. Kirjastoja on kehotettu ottamaan paikkansa tässä suunnitelmassa ja avauksia on jo kuultukin sieltä sun täältä. Koulut ovat ottaneet yhteyttä kirjastoihin ja koulutuksia järjestetään.

Hyvin oleellinen muutos edelliseen uudistukseen on laaja-alaisten osaamisalueuden tuominen opetussuunnitelmaan läpäisemään myös aineosiot. Laaja-alaisen osaamisen taidot tulevat esille uudessa opetussuunnitelmassa kolmessa kerroksessa. Ensin yleisessä osassa avattuna ja perusteltuina. Toisen kerran ne tulevat esille jokaisen vuosiluokkaryhmän kohdalla avattuna. Kolmannen kerran nämä seitsemän osa-aluetta tulevat esille ainekohtaisissa tavoitteissa taulukoinnin muodossa termilyhenteillä L1-L7. Laaja-alaisen osaamisen asiat tulevat siten hyvin vahvasti esille läpi koko opetussuunnitelman.

TVT-taidot on se laaja-alaisen osaamisen osuus, joka kannattaa tutkailla monilukutaidon ohella huolella. TVT-taitojen osaamisen otsikon alle mahtuu 4 eri teemaa: 1) käytännön taidot ja oma tuottaminen, 2) vastuullinen ja turvallinen toiminta, 3) tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely ja 4) vuorovaikutus ja verkostoituminen. Seuraava lainaus OPS2016 perusteiden sivulta 318. Tämä lainaus koskee siis kaikkia aineita vuosiluokilla 7-9.
Suomi esillä Berliiniläisessä kirjakaupassa.

"Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita ohjataan monipuoliseen tiedon hankintaan ja tuottamiseen sekä tietolähteiden monipuoliseen käyttöön tutkivan ja luovan työskentelyn pohjana. Samalla harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja opitaan arvioimaan omaa ja muiden - myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen - tapaa toimia ja tuottaa tietoa." 
Monilukutaitoa on tuotu vahvasti esille jo koko vuoden 2014 ajan ja se alkaa jo selkeytyä. Toivon, ettei monilukutaitoon laiteta liikaa huomiota muiden osa-alueiden kustannuksella. Tarkoitan tässä uutta opetussuunnitelmaa lähinnä kirjastojen kannalta. Opetussuunnitelman perusteisiin kannattaa tutustua nyt. Rakenne on erilainen kuin 2004 opsissa. Tärkeitä asioita opetuksen kannalta ja kirjaston perspektiivistä tupsahtelee eteen myös aineosuudessa.

Myös 'ajattelu ja oppimaan oppiminen' sisältää huomattavan paljon asioita kriittiseen ajatteluun, tiedon hakemiseen ja analysoimiseen liittyviä asioita. Elinikäinen oppiminen tulee jälleen esille. Oppimaan oppiminen on hyvin tärkeä elementti, ja pitää sisällään jokaiseen aineeseen liittyvää prosessiajattelua ja ymmärrystä.

Kirjastoissa kannattaa nyt tehdä seuraavaa:

  1. haravoida OPS2016 läpi ja tutustua laaja-alaisen osaamisen alueisiin
  2. miettiä miten kirjasto voi sopivin kohdin olla opetuksen tukena yhteistyökumppanin ominaisuudessa, koulun lähtökohdista
  3. esittää konkreettista ehdotusta, jonka pohjalta keskusteluja voidaan lähteä käymään.
  4. last but not least, innovatiivisuutta ja uutta ajattelua kehin!


Oma hankkeeni "OPS2016 + paljon duunia = minä elokuussa Kapkaupungissa" jatkuu koko alkutalven. Konferenssipaperiin siis tähdätään; tutkimukseni on jo nyt herättänyt kiinnostusta informaatiotieteilijöiden keskuudessa. Lisää tutkimuksestani voit lukea tämän blogin välilehdellä 'Anu tutkijana'.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Opehommat jatkuu!

Elokuussa melkoisella vauhdilla aloitettu sijaisuus päätoimisena tuntiopettajana Turun ammattikorkeakoulussa on kääntymässä kohti loppuaan. Tahti on ollut kova ja asiaa on vielä vauhdittanut raju juuri meneilläänoleva organisaatiomuutos. tahti tosin jatkuu, oska sain vuoden mittaisen jatkosopimuksen.

Tahdista huolimatta, syksy on ollut todella antoisa! Opiskelijoiden kanssa on ollut hieno tehdä töitä, KITIn (kirjasto- ja tietopalvelun koulutus) opiskelijoista kuulin kaikilta opettajilta jo etukäteen paljon hyvää. Itse olen oppinut vähintään yhtä paljon kuin opiskelijat. Hetkittäin tuntui että olin jopa heikoilla jäillä. Opiskelijoilla oli myös ihanasti ymmärrystä siihen, että olin ihan yhtä tuore amkilainen kuin uudet aloittavat ryhmät. Kiitos opiskelijat!!

Nyt alkaa jo tupsahdella opetuksen kehittämisenkin ideoita, kun on jollain tavalla tästä ensimmäisestä rupeamasta selvinnyt. Tuli mieleen, että Pearltrees nettisovelluksen voisi ottaa käyttöön jossain tehtävässä, kuten myös Pinterestin ja Twitterin käyttöäkin tässä pohdiskelen. Olen keväällä osallistumassa myös AMKn sisäiseen koulutukseen 'E-tube blended learning', jossa rakennamme verkko-opintojaksoa.

Innostuneena katson kohti uutta opetusvuotta Turun ammattikorkeakoulussa!

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Koulukirjastojen seinät nurin! Fyysiset ja mentaaliset...

Jo lähes kolme vuotta sitten OECDn CELE (Center for Effective Learning Environments) konferenssissa Raumalla toin esitelmässäni esille termin learning commons. Termi on peräisin yliopistokirjastomaailmasta, jossa termi tuli tunnetuksi jo 1990-luvulla ensin nimellä information commons. Termi tarkoittaa tilaa, jossa yhdistyy oppiminen (paikalla tai on-line), kirjaston ominaisuudet ja kokoelmat, kollektiivinen tekeminen, teknologia ja opetus.

Mikko Saari on 16.12. kirjoittanut erittäin hyvän ja asioita huomioon ottavan kirjoituksen tämän hetken tvt-tilanteesta kouluissa otsikolla "Tieto- ja viestintäteknologia on mahdollisuus laajentaa oppimisen todellisuutta - mikä estää linjakasta kehitystyötä?" ja mitä asian parantamiseksi olisi tehtävä. Eilen illalla eräs kohta blogissa kiinnitti koulukirjastolaisen huomion: ATK-luokat ja koulukirjastot purettava. ATK-luokista olen harvinaisen paljon samaa mieltä.


Muutamien twiittien jälkeen tajusin, että olin aika lailla samoilla linjoilla Mikko Saaren kanssa. Hän tarkoitti sitä, että koulukirjaston ovia on avattava ja kokoelma tuotava lähemmäksi oppilaita. Olen jo vuosikausia ollut sitä mieltä, että koulukirjastoista saada paljon enemmän kun rajoja kaadetaan, fyysisiä sekä mentaalisia. Kirjasto ei ole pelkkä lainasto vaan koulukirjastosta on potentiaalia vaikka mihin, oikein hoidettuna ja oikeissa käsissä.

Kokoelmien hajauttamista luokkiin en kannata, mutta kirjastosta voi tehdä modernin oppimisen ympäristön ja tuoda siten monipuolinen informaatioympäristö lähemmmäs oppilaita ja opetusta. Koulukirjastonhoitajan olisi myös hyvä lähteä luokkaan, tietoammattilaisenakin. Lukemisesta ei nyt kannata vähentää, hinnalla ei väliä. Lukutaito pitää pystyä pitämään korkeana, koska sillä on vaikutus oppimiseen koko opetuksen saralla.

CELEn konferenssissa esittelin konferenssijoukolle Kaarinan Kotimäen koulun kirjastoa. Kaksi tanskalaista oppimisympäristöarkkitehtiä sanoivat suoralta kädeltä, että "tämä lasiseinä on laitettava nurin". Lasiseinä on kirjaston ja koulun juhlasalin/ruokalan välissä. Tanskassa ollaan jo aikoja sitten laitettu seiniä matalaksi, uskalletaanko meillä?


maanantai 8. joulukuuta 2014

Some siellä, some täällä, some kaikkien mielessä!

Paljon on ollut viime aikoina puhetta sosiaalisesta mediasta kirjastojen toimintaympäristössä. Oman korteni olen myös kantanut kekoon. Ajankohtaisuus pysyy kuitenkin tässä aiheessa vielä pitkään.

Siksipä myös opiskelijoitteni kanssa lähdin kirjastojen toimintaympäristön tentissä hakemaan sosiaalisen median kanavia kirjastokäyttöön. Annoin heille vapaat kädet miettiä uudenkaltaisia someratkaisuja kirjastoihin, joissa he monimuoto-opiskelijoina työskentelevät. 

Meillä ei ole kuulkaa mitään hätää, kun näin fiksut kirjastolaiset vielä itseään kouluttavat! Ideat olivat loistavia, monet hyvin pienellä vaivalla toteutettavia, toiset vaativat vaativampaa sitoutumista. Mutta hienoja avauksia, menetelmiin sekä välineisiin.
 
En lähde heidän ideoita tässä tarjoilemaan, mutta totean, että suveriinisti siellä otettiin myös monilukutaito esille. Useampi kunta täällä Turunkin kupeessakin on hankkinut ohjelman Dreambroker, jolla voi tehdä netin opastusvideoita niin, että asiakas näkee kuvan ja liikkeen ruudulla ja opastusselostuksen siihen päälle. Kirjastotietokannan opastusvideot olisi siten kerralla tehty ja linkkejä voi jakaa esimerkiksi kouluihin. Samalla tulee myös huomioiduksi erilaiset oppijat; olemme sitten auditiivisiä, visuaalisia tai vaikka kinesteettisiä. Videota voi kelata takaisin, jos asia ensimmäisellä kerralla meni ohi.

Nyt vaan luovaa mielialaa ja ennenkaikkea linjauksia somen käyttöön ja sen käyttötarkoitukseen - eri asiakassegmenteissä. Vinkkinä työnantajille - päästäkää henkilökuntaa avoimesti ideoimaan, sieltä löytyyy usein huimaa potentiaalia!


torstai 4. joulukuuta 2014

Monilukutaitoiseksi eri oppiaineissa, Merja Kauppinen

Merja Kauppinen väitteli Jyväskylän yliopistosta 2010 väitöskirjalla  “Lukemisen linjaukset – lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa”. Tänään hän on Turun Lukuinto-koulutuksessa puhumassa monilukutaidosta ja sen ilmenemisestä eri oppiaineissa.

Mitä se 'moni' etuliite monilukutaiton käsitteen alussa tarkoittaa? Erityisesti kouluissa se tarkoittaa kykyä hankkia, muokata ja tuottaa tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Tämä kulminoituu termissä ajattelun taidot. Uudessa opsissa se kulminoituu laaja-alaisen oppimisen taitoihin.

Harrastusmaailmassa lapset ovat jo ihan huikean monilukutaitoisia, kun esim katsotaan lasten harrastusten muodostumista verkossa. Kuvassa kuvitteellisen tytön keppari-harrastusmaailman monimuotoisuus.

Kauppinen käy esitelmässä läpi lukemisen trendejä kautta menneiden opetussuunnitelmien ja siellä on ollut selkästi näkyvissä se, että monilukutaitoa kohti on oltu menossa.

Entä voiko koulu sivuttaa sen lapsen ja oppilaan maailman, eli blogit, huuto, twitteriä josta löytyy tapahtumien järjestämiestä, viestintää, tuottamista videoiden editoimista, strategista ajattelua ja neuvottelutaitoja peleissä, selostavaa ja vaikutusviestintää. Vapaa-ajalla opittujen juttujen kirjo on aivan hurja ja siihen kaikkeen lapsella on vapaa-ajalla motivaatiota ja onnistumisen kokemuksia. Tämä on hurja haaste koulutukselle. Mitä ovat digiajan luku- ja kirjoitustaidot?

Miten eri oppiaineita yhdistellään matiikka ja äidinkieli - kertomuksesta ongelmanratkaisuun kemia ja köksä. Ollaan lähdetty selkeästi isihen, että aineet eivät elä yksinään vaan kaikki liitty kaikkeen. Oma huomioini tähän välin, että miten tähän on nyt vasta herätty? Tämähän on aivan selvä kun stä ajattelee.

Erittäin mielenkiintoista keskustelua! Tätä jatketaan vielä eri foorumeilla ennen kuin uudet opsit ovat käytössä syksyllä 2016.



keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Lukuintolähettiläs Aleksi Delikouras!

Aleksia olen kuunnellut useaan otteeseen, mutta häntä on aina ilo aina kuunnella. Hän on niin mahtava esimerki pojasta, joka ei tykännyt lukea ja on huono koulussa, mutta on nyt kirjailija ja elokuvaohjauksen opiskelija.

Hän kertoo, että hänen puheen kehitys tuli myös myöhässä, koska perhe on kreikkalais-suomalainen ja kotikielenä näiden lisäksi oli vielä englanti. Huonot kokemukset kirjallisista töistä toivat pettymyksiä. Koulussa asiat eivät sujuneet ja se toi syvän epäonnistumisen tunteen.

Kun hän sai 12-vuotiaana videokameran lahjaksi, hän alkoi kuvata action-pläjäyksiä. Mukaan tuli vähitellen käsikirjoituksen tekeminen ja editoiminen. Viimeisen niitin antoi Taru Sormusten Herrasta, joka leffana iski yhtä kovin kuin Tähtien Sota! Kun on tosifani, siitä pitää tietää kaikki, Legolasin jousen puumateriaalista taistelukohtauksiin. Hänen piti siis tarttua Tolkienin jättiläiseen. Ensimmäinen onnistunut lukukokemus oli hänelle lähes yhtä koukuttava kuin videopelien pelaaminen.

Kun hän pääsi yläkoulussa kirjoittamaan ainetta koneella, siitä tuli 50 sivuinen tarina, joka oli sivumäärän takia pakko lopettaa siihen, että kaikki päähenkilöt piti tappaa ja lohikäärme voitti. Hän pääsi Kallio taidelukioon ja silloin elokuva vei voiton. Fatal Ninja hahmo sai hengen lukioaikana.

Nörtti-hahmo sai alkunsa dokumenttiprojektina, yhteiskunnallinen ja ajankohtainen aihe oli teemana. Teemaksi tuli tietokoneriippuvuus ja haastateltavana oli Nörtti. Hän laittoi sen youtubeen ja viikoissa video sai tuhansia katsojia. Dokumentti!

And the rest is history...

Aleksi on hurjan hieno lukuintolähettiläs, koska häneen on monien poikien helppo samaistua. Hän on ollut huono koulussa, tuntenut itsensä epäonnistuneeksi mutta kun löytyy se oikea koukku ja forumi niin asia lähtee etenemään ja muodostuu jopa intohimoksi ja ammatiksi.

Lukuinto-koulutusta Turussa 3-4.12.2014, Sara Sintonen

Toisena puheenvuorona dosentti Sara Sintonen Helsingin yliopiston opettajakoulutuksen laitokselta ensimmäisenä pelauttaa meillä Kahoot peliä. Kyseessä arvauspeli, jossa arvuutellaan lasten median käytön lukuja. Kävi selväksi, etttä 5-6 vuotiaista 75% käyttää älupuhelinta. Myös sen opimme, että pienet lapset mobiililiatteille tuo televisio-ohjelmat. Usein miten se on Pikku Kakkonen jota lapsi katsoo Yle Areenan kautta.

Nuorissa on myös hurjia mediataitureita. Sara Sintonen on myös tutkinut lapsia ja nuoria videobloggaajina. Kun oma innostus asiassa on suuri, asiaan heittäytyy ja hetken päästä harjoittelulla kehittyy käsikirjoittajaksi editoijaksi ja kuvaajaksi. Vanhempien pelko oman lapsen olemisesta verkossa on tosin koko ajan läsnä. Siinä myös Sintonen huomauttaa että vastuuntunnon ajattelua pitää kehittää, sekä koulun, kirjaston ja vanhempien toimesta.

Lapset tuottavat -tutkimuksessa ilmeni, että 20 oppilaan luokassa on 2-3 jotka ovat aivan pihalla, samoin toisessa päässä on 2-3 jotka ovat hurjan hyviä. Väliin jäävä joukko tarvitsee ehdottomasti myös tukea ja opetusta. Miten pitää ne viimeiset kiinni aiheessa ja miten tuetaan myös niitä hurjan hyviä. Tutkimuksessa huomattiin, että aktiiviset mediatuottajat ja jakajat ovat muutenkin hirveän aktiivisia harrastajia. He ovat myös koulumenestyjiä ja heitä tuetaan kotoa. Sara Sintonen on kirjoittanut ja tutkinut paljon, eli lisää hänen tutkimuksistaan löytyy verkosta.