keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Markkinointiviestintä ja brändäys - pelkkää huuhaata(ko)?

Aamulla minut tölväisi liikkeelle Tolvanen. Olin kaikessa rauhassa valmistautumassa töihin, kun se iski - inspiraatio. Tuli kiire töihin! Ville Tolvasen blogi on iskenyt viimeisen puolen vuoden aikana useamman kerran ja lujaa. Tämä suomalainen brändääjä ei ole kaikkien mieleen, jotkut tykkää, jotkut ei. Minä tykkään.

Blogikirjoitus, joka sai minuun aamulla virtaa, oli Miksi kaikki osaa markkinoida? Kysymys oli kuin tehty keskiviikon oppitunnille aineistopromootiosta. Ja kun luet tuon blogitekstin, ymmärrät asian sekä Tolvasen kysymyksenasettelun. Markkinointiin on omat ammattilaisensa, ihan kuten moneen muuhunkin asiantuntija-ammattiin.

Kirjastot ovat niitä toimijoita, jotka markkinointia ja markkinointiviestintää kovasti tarvitsevat, mutta se kun ei oikein saisi maksaa mitään. Kuten ei kirjastossa paljon mikään muukaan. Siksi kirjastolaisten ruohonjuuritason markkinointiosaaminen ja vaikutusviestintä on juuri sitä mitä se on, vähän kotikutoista ja maalaisjärkeen mukautuvaa. Eikä siinä lähtökohtaisesti varmaan mitään pahaa olekaan.

Mutta, kun nostamme tämän asian sellaiseen yhteyteen kuin vaikutusviestintä, päättäjät, kirjastojen promootio, näkyy mainonnan ja markkinointiviestinnä kotikutoisuus usein ihan uudessa valossa. Toisessa blogikirjoituksessaan Tolvanen selvittää myynnin ja markkinoinnin eroja. Kone myy hissejä, mutta visiona on 'lifting business'. Finnair lentää, mutta sloganina oli 'yöksi kotiin'. Mitäs jos siirrettään tämä tuotteen markkinointi vision markkinointiin kirjastoissakin?

Emme vain lainaa kirjoja ja järjestä vinkkauksia. Me tuotamme hyvinvointia, inspiraatiota, hyvää mieltä ja naurua; tuemme kansalaisten osallistumista yhteiskuntaan, järjestämme elämyksiä, tuomme kulttuuria kaikelle kansalle, kuromme umpeen yhteiskunnallisia kuiluja, digitaalisia tahi analogisia. Me tuemme koulutusta ennenäkemättömän hienolla tavalla, olemme yhteiskunnallisesti huikea kumppani kenelle toimijalle tahansa. Ja yleisissä kirjastoissa kaikki tämä - järjestyy noin1% siivulla kuntabudjetista. Mehän olemme suoranainen kultakaivos! Kirjastot ovat kunnallisen maineen kultamunia muniva hanhilauma. Meidän pitäisi välttämättä pystyä tuomaan tämän esineetön arvonluonti paremmin esille.  Ja tällaisten abstraktien 'tulosten' markkinointi onkin jo asteen vaikeampaa.

Mainoskampanja?





tiistai 20. tammikuuta 2015

Toimintaympäristön analyysiä ja yhteisöllistä tiedontarvetta

Toimintaympäristön luotauksen tai analyysin tekeminen kirjaston arjessa on aikaa vievää puuhaa, johon harvoin on irroittaa resursseja. Se on kuitenkin tämän päivän voimakkaasti muuttuvassa maailmassa välttämätöntä. Lähdimme opiskelijoiden kanssa parantamaan tilannetta ainakin yhden varsinaissuomalaisen kaupunginkirjaston osalta.

Tämä postaus liittyy myös ajatustasolla artikkeliin, johon törmäsin viikonlopun aikana. "How do you get people to work harder? Just turn them loose." Kiitos Mintulle!

Käytin Kuusiston koulussa viidesluokkalaisten kanssa keväällä 2014 ohjatun tutkimisen menetelmää, jossa oppilaat lähtivät itse metsästämään kiinnostavaa aihetta kurssin raamien sisällä ja rakentamaan tutkimuskysymyksiä oman kiinnostuksen kautta. Avaan kokeilua vanhassa blogissani kolmessa eri blogikirjoituksessa. Kirjoja ja virkkuukoukkuja.

Päätin tänään myös antaa amk-opiskelijoilleni vapaat kädet brainstoming-tyyliseen aloitukseen. Lähtökohtani oli siinä, että tuoreena opettajana tuli enemmän tarve aktivoida opiskelijoita ajattelemaan enemmän itsenäisesti yksittäisen kaupunginkirjaston toimintaympäristöön liittyviä asioista. Halusin omatoimisuuden ja keskustelun kautta avata heidän ymmärrystä laajemmalti, aina väestön ikärakennetta ja asukkaiden sijoittumista kaupungin alueella ja eri kirjastojen asiakkaiksi.

Viidesluokkalaiset olivat keväällä 2014 ensin vähän hämillään, koska eivät saaneetkaan selkeää tehtävänantoa. Vähän tuntui, että vähän samanlaista hämmennystä oli amk-opiskelijoiden kanssa. Riippuu monista asioista, opiskelijaryhmän luonteesta, aikaisemmista oppimistehtäväkokemuksista, jne. Ovatko oppilaat ja sen jälkeen opiskelijat tottuneet siihen, että opetusta ja tehtäviä toimitetaan opiskelijoille valmiiksi pureskeltuna? Alkukankeudesta huolimatta, amk-opiskelijat lähtivät tomerasti toimeen. Opintojakso polkaistiin vauhdilla käyntiin ja ensimmäiset tiimit ottivat jo yhteyttä haastattelupyynnöin. Tämän tapaista opetusta tulen sopivin kohdin laittamaan etusijalle jatkossakin. Työelämässä kun pitää olla aloitteellinen ja lähteä avoimin mielin hakemaan ratkaisua, katsoa laajalla spektrillä tapahtumakenttää ja oppia siitä. Harvoin tehtävänanto työelämässä on sellainen, johon on yksi ainoa oikea vastaus.

Samalla jos itse kehittyisin toimessani, ei sekään olisi pahitteeksi. :-)




lauantai 10. tammikuuta 2015

Koulukirjasto 4.0

Viime kesän ihanilla helteillä istuin pihalla jääkahvin kanssa ja vastailin Kirjastolehden haastattelukysymyksiin. Päivi Jokitalo teki haastattelun ja se ilmestyi Kirjastolehdessä lokakuussa. Minulta kysyttiin myös millainen olisi unelmieni koulukirjasto, jos kustannukset eivät ole esteenä. Haaveiluni ei luonnollisesti mahtunut artikkeliin. Torstaina sitten kollegan kanssa keskustellessa ajattelin että tämä pitää vielä kirjoittaa auki.

Eli, paranneltu versio niistä kesäajatuksista.

  • Koulukirjasto/mediakeskus/infokeskus/lounge/meeting point sijaitsee koulun keskeisellä paikalla. Tilan seinät ovat liikuteltavia lasielementtejä, eli tilan saa avoimeksi tai hiljaisemmaksi tarpeen mukaan. (Perustelu: kirjaston on kompakti osa koulun tai oppilaitoksen oppimisympäristöä, mutta tilanteiden mukaan muokkautuvuutta tiloissa pitää olla)
  • Kirjasto tms. on auki koko päivän ja sitä hoitaa kirjastonhoitaja sekä pedagoginen informaatikko. Kirjastonhoitaja hoitaa kirjastopuolen niin, että pedagoginen informaatikko voi keskittyä ohjaamiseen ja opetukseen. (Perustelu: kirjastonhoitajan työhön liittyy niin paljon kulisseissa tehtävää työtä ja niistä laistaminen on vaikeaa. Tällä tavalla voi kummankin osan koulukirjastossa hoitaa mallikkaasti)
  • Jos koulu on yhtenäiskoulu, on siellä erikseen pienet alueet esiopetukselle, alakoululle ja yläkoululle. Kirjastossa on säkkituoleja, sohvaryhmä, työpöytiä ryhmätyölle; eri ikäryhmille oma kulmansa. (Perustelu: oppimisympäristö pitää olla muokattavissa, mukava ja koulukirjasto voi olla se paikka, missä voi myös viettää aikaa esim. koulun jälkeen)
  • Kirjastosta löytyy myös täysin varusteltu opetustila, joka on myös lasiseinällä erotettavissa omakseen. Muuten se on avointa tilaa. Älytaulu, tykki ja kangas, mobiililaitteita, pöytäkone vaativimmille töille, koulun 3D printteri. Tila voi toimia myös makerspaces tyylisenä tilana asianmukaisilla varusteilla. (Perustelu: ei taida tarvita perusteluja)
Library interios design awards
Library interior design awards
http://www.ala.org/llama/awards/alaiidaaward
  • Pedagogisella informaatikolla on sanan mukaisesti pedagoginen pätevyys. Hän sekä kirjastonhoitaja osallistuvat aktiivisesti koulun toimintaan ja ovat osa koulun henkilökuntaa. (Perustelu: tällä formaatilla toimiminen edellyttää kirjastonhoitajalta myös sen pedagogisen puolen ymmärrystä)
  • Ped.informaatikko osallistuu opetustiimien kokouksiin ja hän osallistuu myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. (Perustelut: vain tällä tavalla koulukirjaston tietotaito saadaan todellisesti sulautettua osaksi koulun toimintaa)
  • Tiedonhaun opetus on sulautettu näihin oppimiskokonaisuuksiin niin, että ped.informaatikko on opettajan kumppanina, kun ryhmä aloittaa projektityön. Tiedonhallintataidot sulautetaan oppimiseen kirjaston tuella. Tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen. (Perustelut: kumppanuus on uuden OPSin myötä yhä tärkeämpää. Kirjastoammattilaisella on erityisosaamista, joka edistää oppimista ja tuo myös asioita opettajan tietoon. Yhteistyö on kullanarvoista)
  • Koulukirjastolla on omat web-sivut, jotka ovat tukena oppilaille, opettajille sekä tukena tiedonhallintataitojen opettamisessa. Sisällöistä keskustellaan koulun kanssa ja kirjaston sivut ovat osa koulun omaa sähköistä oppimisympäristöä. Sivu skaalautuu mobiililaiteille ja siitä on tehty myös jokaiselle älypuhelimelle soveltuva mobiiliversio. Kirjaston on näin avoinna 24/7. 
  • Sivuilla on mm. blogi jota voi käyttää yhteistyössä äidinkielen opettajan kanssa. Sosiaalinen media on tärkeä yhteydenpitokanavana ja 'kirjastonhoitaja vastaa' -palsta voidaan siirtää yläkoulun puolella jo twitteriin. Ja paljon muuta, Kirjastot.fi palvelut esim. Kirjasampo, Sivupiiri ja Okariino otetaan haltuun koko koulussa kirjallisuuden ja lukemisen myötävedessä.
  • Ped. informaatikko pitää tarinatuokioita, kirjavinkkaa, myös opettajille. 
Tässä päällisin puolin ajateltuna koulun "Mediatila 4.0". 

Voi vaikuttaa tavoittamattomalta. Uusia koulurakennuksia kuitenkin rakennetaan koko ajan, uutta oppimisympäristösuunnittelua tehdään, uusia oppimistapoja kokeillaan ja kehitellään. Muutos on haastavaa, mutta pitää määritellä mitä haluamme ja millaisia tiloja tarvitaan vielä vuosikymmenienkin jälkeen. 

Entä jos kirjasto olisikin kiinteä osa tätä kaikkea?

P.S. Käykää ihmeessä ihmettelemässä kuvan linkin takaa löytyvät kirjastointeriöörit! 


maanantai 5. tammikuuta 2015

Vielä viime vuoden satoa

Kirjastokaista on saanut editoinnit valmiiksi ja joulukuun alussa Turussa järjestetyn Lukuinto-koulutuksen luentovideot ovat nyt katsottavissa. Linkitän tähän blogipostaukseen suoraan omani sekä Merja Kauppisen erinomaisen esitelmän. Kaikki esitykset löytää Kirjastokaistan sivuilta hakusanalla 'lukuinto'.

Merja Kauppinen toi esitelmässään esille myös oppilaiden oman vapaa-ajan tuotosten tuomisen kouluun ja miten näitä heidän vahvuusalueitaan otettaisiin esille koulussa. Tämä on ollut puheenaihe koulumaailmassa pitkään. Vapaa-ajalla tapahtuva tekeminen ja sitä kautta hankittu osaaminen on hyvin tärkeää ja mahdollisesti merkittävä osa oppilaan osaamista ja identiteettiä. Carol Kuhlthau ja Leslie Maniotes menetelmässään Guided Inguiry nimittävät tätä aluetta kolmanneksi alueeksi ( the Third Space). Kolmas alue on se, joka limittyy koulun ja arjen keskelle. Tämä samainen kolmas alue oli myös Leslie Maniotisin väitöskirjan aihe.

Anu Ojaranta: OPS2016 ja informaatiolukutaito





Merja Kauppinen: Monilukutaitoiseksi eri aineissa