tag:blogger.com,1999:blog-89652289134273621572024-03-12T18:34:23.482-07:00Anu OjarantaKirjastoalan ammattilainen, tohtorikoulutettava, opettaja, luennoitsija.
Librarian, doctoral student, lecturer.Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.comBlogger70125tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-76109216724878500522017-11-25T00:45:00.000-08:002017-11-25T00:46:08.983-08:00Informaatiotutkimus ja kirjastoalan koulutus, mistä tulemme, mihin menemme?<span style="font-size: 12.0pt;">Runsas joukko informaatiotutkimuksen
toimijoita ja asiasta kiinnostuneita kokoontui Tampereen yliopistolla Pinnin
olohuoneessa pohtimaan ajankohtaista asiaa22.11. Kyseessä oli
Informaatiotutkimuksen yhdistyksen syysseminaari. Koulutus on ollut muutoksessa
viime vuosina, kun monet yliopistot ovat järjestelleen rakenteitaan uudelleen.
Tämä tosin on ollut vain yksi asiaan vaikuttavista asioista. Pyrin tässä
blogikirjoituksessa tuomaan esille keskustelun pääkohtia muistiinpanojeni
mukaisesti.</span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12pt;">Jokainen yliopisto esittelin miten tänä
päivänä informaatiotutkimuksen yliopistokoulutus on rakentunut ja millaisia
sisältöjä sekä suuntautumisia on olemassa. Kaikissa yliopistoissa mullistukset
ovat tuntuneet. Kun yliopistot ovat siirtyneet suurimpiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin
ja kun maisterintutkintoja on vähennetty on informaatiotutkimuksenkin tarvinnut
hakeutua tiiviimpiin kumppanuuksiin eri aineiden kanssa. Åbo Akademilla tämä
kumppani on nyt information systems, Tampereella informaatiotutkimus on vuoden
2017 alusta ollut viestintätieteiden tiedekunnassa ja Oulussa kumppanuuksia on
löytynyt historian, kulttuurin ja viestinnän ohjelmasta. Oulussa myös tiivis
sidos kasvatustieteisiin kumppanina. </span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12pt;">Seuraavan osuuden paneeli kysyi meiltä, Mistä
tulemme, mihin menemme? Olen koonnut teemoittain asioita jotka tulivat
vahvimmin esille. </span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;">Identiteettiä
hakemassa</span></strong><span style="font-size: 12.0pt;"> <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12.0pt;">Tämä ei valitettavasti ollut ensimäistä
kertaa keskustelun alla. Asia on nostanut päätään jo pidempään. Kirjaston muutos
on tuonut mukanaan kysymyksen mitä on kirjasto? Tämä on tuonut tilanteen, jossa
identiteetti ja se mihin on totuttu on muuttumassa. Identiteettikysymys on jo
myös erilainen yleisen kirjaston työntekijälle ja korkeakoulukirjastossa. Lehtori
Ritva Hyttinen toi esille, että identiteettiä rakennetaan sosiaalisessa
kanssakäymisessä opinnoissa, ja se muokkautuu mentäessä työpaikalle.
Identiteetin pitääkin muokkautua paikan ja ajan mukaan.</span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12pt;">Jarmo Saarti
Itä-Suomen yliopistosta toi esille, että </span><span style="font-size: 12pt;"> </span><span style="font-size: 12pt;">muissa ammateissa on vahva ja selkeä
ammatti-identiteetti. Lääkäri ja juristi melkein tietää mitä tulee tekemään
tulevaisuudessa. Kirjastoalan monitahoisuus haastaa myös ammatti-identiteetin
muodostumisen.</span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12pt;">Identiteettejä on
varmasti monia erilaisista kirjastoista johtuen. Kirjaston työntekijän
moninaiset identiteetit vaikuttavat myös brändäykseen. Voiko vahvaa brändiä
olla olemassa ilman selkeitä ammatti-identiteettejä.</span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;">Brändäysongelma<o:p></o:p></span></strong><br />
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;"><br /></span></strong>
<span style="font-size: 12.0pt;">Myös kirjaston brändäys ja markkinoinnin
ongelmat on ollut tiedossa jo kauan. Professori J. Tuomas Harviainen toi
esille, kirjastolla on eräällä tavalla matala yhteiskunnallinen arvostus mutta
vahva kysyntä monella tavalla. Brändimme ydin on mm. osaamisen tuominen
esille; ytimessä pitää olla taidot, jotka on liitettävissä eri konteksteissa
alalle kuin alalle. Kirjasto sanan ja kirjastoidentiteetin Harviainen kokee jopa
eräänlaisena painolastina. Hän sanoi myös, että mikäli julkinen kuva on
ensisijaisesti keskittynyt ylätasolla kirjastoihin, meidät on tapettu. Tässä
on pakko nostaa esille se, että keskustelussa myös kuulutettiin niin sanottua
k-sanaa, eli kirjasto sanaa. Monesta koulutusohjelmasta se on jo tippunut. Jos
olemme niin eri laidoilla kirjasto sanasta imagona tai vastavasti
painolastista, en ihmettele että brändäys on ongelmallista.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12.0pt;">Keskustelussa tuotiin esille, että
brändäysongelma heijastelee myös julkiselle puolelle. Varsinkin kun otetaan
huomioon tilanne, jossa pätevyysvaatimusta ei enää tarvita. Jotta voimme yhä
varmistua siitä, että kaikkiin kirjastoihin kautta Suomen palkataan yhä
koulutettua väkeä, brändin pitää osoittaa, että osaamista tarvitaan. Tämä on
kirjastojen ja ammattikoulutuksen elinehto. <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;">Kirjastolain
vaikutus</span></strong><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span><br />
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;"><br /></span></strong>
<span style="font-size: 12.0pt;">Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno
toi esille sen, ettei lakiin perustuvia pätevyysvaatimuksia ei muissa pohjoismaissa
ole ollut. Koulutettua väkeä on kuitenkin kirjastoihin riittänyt eli
ammattivaatimuksen legimiteetti tulee muualtakin kuin vain lainkohdista. Ehkä
keskusteluun alamme koulutuksesta pitäisi osallistaa myös väkeä laajemmin ja
laajentaa osaamisen esilletuomista. <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12.0pt;">Keskustelussa ei vielä tullut esille, että
laista pudotettu pätevyysvaatimus olisi näkynyt kirjastoissa. Osassa uusista
työhakemuksista vaatimus on pudotettu. Ongelmaksi tämä koettiin pienemmillä
paikkakunnilla, isot kirjastothan ovat jo aikaisemmin avanneet rekrytointia
muille aloille.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;">Oulun professori Maija-Leena Huotari kokee,
että AMK-tutkinto riittää yleisen kirjaston kentälle, mutta yliopistokirjaston tilanne
on eri, hetkittäin ei edes maisterin tutkinto riitä. Tarvitaan tieteellisen
ajattelun kehittämistä. Jos yleisille kirjastoille riittää AMK tutkinto, niin
maisteritutkinnot täydentävät yleisissä kirjastoissa sitä osaamista, joita ei
AMK koulutus tuota. Huotari myös näkee, että voimakkaat megatrendit tulevat
muuttamaan paljon, voimakkaasti ja nimenomaan ulkoapäin, mm. robotiikka ja AI.
Aineen säilymisen näkökulmasta on tärkeää, että on eri tason koulutusta ja
hakea lahjakkaita tyyppejä koulutukseen ja pitää hankkia rahoitusta. Monen
koulutuksen rahoitus on jo nyt suurin osin ulkopuolelta tulevaa.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;">Yliopiston ja amk
koulutuksen ero</span></strong><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span><br />
<strong><span style="font-family: "times"; font-size: 12.0pt;"><br /></span></strong>
<br />
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Eräs suuri keskustelun
aihe oli AMK ja yliopistonkoulutuksen eriytyminen ja koulutuksen taso.
Ammattikorkeakoulujen valmistujat ovat hyvin ’valmiita’ tarttumaan toimeen ja
työhön. Noin 90%, Ari Haasion esittämä luku, ammattikorkean opiskelijoista
tähtää työskentelemään yleisen kirjaston piiriin. Mielenkiintoisia asian
ilmaisi mm. Jiri Uitto yrityksestä Insta DefSec, että ammattikorkeakouluista
tulee todella valmiita tyyppejä kentälle, joilla on jo osaamista ja
valmiutta. Mutta on myös niin, etteivät kaikki osaa ajatella, että minne
muualle voi työllistyä kuin kirjastokentälle. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ongelmana tosin on myös se, että yksityiselle sektorille
palkkaavat ihmiset eivät tunne alamme osaamista.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-size: 12.0pt;">Mutta tilanne on toinen korkeakoulun puolella.
Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen toi esille, että
kirjaston tehtävät ovat kallistuneet kovasti julkaisutoiminnan ja metriikan
pariin. Tietokannat, datan arviointi, juridinen osaaminen, lisenssit,
rajapinnat, biblio-, webo-, altmetriikka ovat asioita, joiden osaamista ja
ymmärtämistä tarvitaan yhä enemmän. Jarmo Saarti toi myös esille näkökulman,
että aineiden ymmärrys on myös tärkeää. Geneerisiä taitoja tarvitaan ja ovat
lähtökohta, mutta myös ainekohtaisen osaamisen on tarvetta. Rekrytoinnissa
alkaa tämän osalta olla jo muita ammatteja vahvemmassa asemassa kuin
informaatiotutkimuksesta tulleet. <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<br />
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Uiton mukaan informaatiotutkimuksesta
valmistuneet ovat hänen kokemuksen mielestä valmiimpia yhteistyöhön, siihen miten
tutkitaan tiedontarpeita, keskustelemaan asiakkaiden kanssa. Ammattikorkeakoulusta
valmistuu ihmisiä, joista saadaan asiantuntijoita tiettyyn tehtävään. Hänen
mukaansa on valitettavaa, että yliopistolaisilla on tavallaan hyvä osaaminen ja
ajattelukyky, mutta siitä puuttuu kilometristä vielä se viimeiset 100 metriä.
Syventävien opintojen aikana mennään sinne, mistä sitä identiteettiä alkoi
löytyä, mutta sitten opinnot jo loppuivat. Hän kokee, että sieltä lopusta
puuttuu jotain, työstäminen ja kehittämien syventävien jälkeen. Harviainen
täydensi, että eräällä tavalla 4 vuotta perus- ja aineopintoja ja 2 syventäviä
pitäisi olla toisin päin. <o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Tällä tavoin
yliopistokoulutus ja tutkimus erikoistaisi, että yliopistosta tuotaisiin vaikka
kapeankin alan osaamista kentälle sen sijaan, että tulee kehityskelpoisia
yksilöitä, joita pitää sitten opettaa erityisosaajuuteen. Osaamisen alueet on kirjastoissa,
ainakin korkeakoulukirjastoissa, eräällä tavalla kapenemassa, pois
moniosaajuudesta jota jossain vaiheessa kuulutettiin.</span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Yliopistojen muutokset<o:p></o:p></b></span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Yliopistojen mylläyksessä
on mennyt uusiksi tiedekuntakuviot, aineyhdistelmäkuviot, opetukset ja vähän
kaikki. Ja kuten yliopistolehtori Kristina Eriksson-Backa toi esille, ei nämä
muutokset aina ole aineen itsensä valittavissa. Mikä sitten esimerkiksi
vaikuttaa tutkimuksen suuntaan? Keskusteluun nousi myös se, että pelättiin koko
aineen häviämistä. Tampereen prfoessuurien määrä laskee eläköitymsien
seurauksena. Mutta nyt jo tuntuu, että osa kokee, että kirjastoaspekti alkaa
olla alakynnessä. Tähän koen itse, että kysymykseen pitää lisätä kaksikin
aihepiiriä, brändäys mutta myös se, että mikä on kirjasto? Mitä siellä tehdään,
ja onko kurkattu mitä nyt tehty tutkimus on ja miten sen suhteuttaa työhön?
Tutkimuksen tehtävä on tuoda tutkimus kentälle. Mutta myös kirjaston pitää
katsoa kehittämisessä tutkimuksen suuntaan itse. Pitää huomioida, että esim.
lukemisen tutkimusta tehdään myös monen muun tieteen ja aineenkin parissa. <o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Myös
työelämäyhteyksiä kuulutettiin. Itsekin AMK koulutuksessa opettaneena voin
sanoa, että ammattikorkeakoulussa tämä alkaa olla enemmänkin sääntö kuin
poikkeus. Yliopistot ovat vasta tähän suuntaan liikkumassa. Jaana Kekäläinen on
parhaillaan kovalla tahdilla muokannut opetussuunnitelmia Oulussa ja esitti
oman esityksensä päätteeksi muutamia teesejä: erityisesti opetuksessa ja
tekemisen muodoissa tapahduttava muutos: tekemällä oppimista lisää ja pois
luentomalleista. Kuulostaa samoilta tekniikoilta, mitä AMK opettajat ovat
tehneet jo vuosia. Entä koulutusten sulautuminen? Turussa Yrkeshögskolan Novia
on konsernitasolla osana Åbo Akademia. Mitä tulee tapahtumaan Tampereella,
uudessa Tampereen yliopistossa? Huotarin mukaan lainvalmistelu alemman ja
ylemmän korkeakouluasteen yhdistämisestä on laitettu jäihin. <o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Professori Eero
Sormunen halusi tuoda esille mm. Liisa Niinikankaan joskus esittämän
lausahduksen: ’kouluttakaa kriittisiä kehittäjiä’. Ongelma on siinä, että mihin
koulutuksissa keskitytään ja miten otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys.
Opiskelijalla pitäisi olla riittävän laaja-alaiset valmiudet, jotta siitä pystyy
ponnistamaan, mutta osaamisen tarve eriytyy. Myös yleisen kirjaston erilaiset
asiantuntijaosa-alueet ovat hyvin erilaisia tänä päivänä.</span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12pt;">Professori Huotari linjasi, että brändäys on
myös liitettävissä tutkimukseen ja rahoituksen saamiseen. Ja jos tutkimus
hiipuu, niin hiipuu koulutuskin. Brändissä pitää olla kova ydin eikä brändiä ole
ilman sisältöä.</span></div>
<div style="margin-bottom: 12.0pt;">
<span style="font-size: 12pt;">Jossain asiassa meni myös vähän mielipiteet
ristiin. Koettiin, että yhteistyökyvyt ovat valmistuneilla hyviä, mutta Maarno
taas toi esille käsityksen, että kirjastojen asiantuntijat ovat taas usein
hyviä tekemään asioita yksin. Nyt taas pitää kehittää osaamista tekemään asioita
yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa, moniammatillista yhteistyötä. Tätä
korosti moni panelisti. Maarno myös toi esille, että ratkaisukeskeisyys kokemuksen
mukaan voi olla heikolla yliopistokoulutuksesta valmistuneille vaikka kriittistä
ajattelua onkin harjoitettu.</span></div>
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12pt;">Oulun ammattikorkeakoulun eläkkeellä oleva
lehtori Pirjo Tuomi toi esille sen, että aina ajatellaan, että koulutus vastaa
työelämän tarpeisiin. Entä miten sen voisi tehdä toisin päin? Jos käännetään
asia toisin päin, ja lähdetään kehittämään toimintaa myös tutustumalla
tutkimukseen? Itselleni on jäänyt viime viikoilta mieleeni, kun kuulin että
Ruotsissa koulukirjastojen kehittäminen perustuu tutkimukseen (ainakin yhden
ihmisen sanoman). Onko tutkimus ja mm. yleinen kirjasto pystyneet
keskustelemaan ja näkemään kehittämisen kohteita? Tutkimukseen liittyviä
pyyntöjä on viime aikoina tullut myös yleisen kirjaston piiristä. Mutta mikä
tutkimus saa rahoitusta, mikä ei? Asiat eivät ole niin yksinkertaisia.</span><br />
<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Times;
panose-1:2 0 5 0 0 0 0 0 0 0;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
@font-face
{font-family:"MS 明朝";
mso-font-charset:78;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:1 134676480 16 0 131072 0;}
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-536870145 1107305727 0 0 415 0;}
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-536870145 1073743103 0 0 415 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-unhide:no;
mso-style-qformat:yes;
mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
p
{mso-style-priority:99;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:Times;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-default-props:yes;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
-->
</style>Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-17042247620805502542017-11-05T12:57:00.001-08:002017-11-05T12:57:08.403-08:00Fake news ja valemedia<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="color: black;">Viime vuonna Collins sanakirjayhtiö valitsi Yhdysvaltain presidentinkampanjan aikoihin vuoden sanaksi 'totuudenjälkeinen'. Tänä vuonna ollaan jälleen saman teeman äärellä. Vuoden 2017 sanaksi on valikoitunut '<a href="http://www.bbc.com/news/uk-41838386">fake news</a>'. Tässä sulkeutuu vuosi samoilla teemoilla. Tämä on kaikkea muuta kuin mukavaa. <o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="color: black;">Fake news termiä, myös tuossa yllä linkatun BBC:n uutisen mukaan, käyttää runsaasti Yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump. Trump on omalta osaltaan luokitellut median jo niin sanotusti, roskaan ja rautaan. Fox News tuntuu olevan rautaa, muut on enemmän tai vähemmän roskaa. Muun muassa 1851 perustettu New York Times on listattu valemedian kategoriaan. Tässä ei tosin ole kyseessä suoranainen valemedia. <span style="font-size: 13.5pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
It is finally sinking through. 46% OF PEOPLE BELIEVE MAJOR NATIONAL NEWS ORGS FABRICATE STORIES ABOUT ME. FAKE NEWS, even worse! Lost cred.</div>
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/922072236592435200?ref_src=twsrc%5Etfw">October 22, 2017</a></blockquote>
<script async="" charset="utf-8" src="https://platform.twitter.com/widgets.js"></script> <br />
<br />
Trumpin suusta tullessaan fake news nimittäin merkitsee usein sitä, että hän ei vaan yksinkertaisesti ole tyytyväinen uutisoituun asiaan tai näkökulmaan. Arviointi on pahasta, juuri se mitä vapaan median pitääkin tehdä. Eli fake news voi olla vain informaatiota, jota me emme hyväksy tai emme pysty ottamaan vastaan ilman epämiellyttäviä tunteita. Esimerkkinä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8014886" target="_blank">YLE:n uutisoima juttu </a>vuodelta 2015. </div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<br />
Nämä tilanteet taas ovat kovin tuttuja informaatiotutkimuksesta. Välttelemme epämieluisaa tietoa emmekä hevillä usko tietoa, joka on oman maailmankuvamme vastainen. Vaikka meille esitettäisiin asioiden faktoja, emme silti siitä huolimatta kykene muuttamaan kantaamme. Keskustelu asioista saattaa päätyä epämiellyttävään ’minun totuus, sinun mielipide’ –tyyliseen kinasteluun. Perusteluja ei hyväksytä, jos ollaan erimieltä.<br />
<br />
Olen yhdessä Ari Haasion kanssa kiertäneet tänä syksynä puhumassa valemediasta ja vihapuheesta. Kuulijoina on ollut osallistujia sekä kouluista, kirjastoista sekä nuorisotoimen alueelta. Tammikuussa meiltä yhdessä Markku Mattilan kanssa tulee ulos kirja valemediasta Avain kustantamolta. Pysy kuulolla!<br />
<br />
Eli, Collinsin vuoden sanavalinnasta voimme päätellä, että totuudenjälkeinen aika aloitti uuden aikakauden. Nyt aiheena on valemedia ja sen monet näkökulmat, tarkoitukset ja toimintatavat ja informaatiovaikuttaminen.</div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-76306924077387795682017-11-05T12:03:00.000-08:002017-11-05T12:03:30.581-08:00Lukemisesta ja niin edelleen<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="color: black;"><span style="font-size: small;">Lukeminen ja lukemisen laskeva taso on puhuttanut suomalaisia nyt
muutaman viikon ajan. Lokakuun ensimmäisen päivän juttu "<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/01102017/art-2000005388591.html" target="_blank">Pisa-menestyksen takana vaanii nurja
puoli: tuhannet suomalaisnuoret lukevat niin surkeasti, etteivät selviä arjen
tilanteista – miten se on mahdollista?</a>" Helsingin Sanomissa räjäytti
tämän keskustelun liekkeihin. Useita mielipidekirjoituksia seurasi tätä artikkelia
lähes kaikilta ammattialueilta.<o:p></o:p></span></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="color: black;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-v64uApuNulw/WfGexB7jHRI/AAAAAAAAB0w/dkudh8EL3XYqsSMR6S0L3JMOi3WWlZ2ZACPcBGAYYCw/s1600/IMG_4462.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: left;"><span style="font-size: small;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-v64uApuNulw/WfGexB7jHRI/AAAAAAAAB0w/dkudh8EL3XYqsSMR6S0L3JMOi3WWlZ2ZACPcBGAYYCw/s320/IMG_4462.JPG" width="240" /> </span></a><span style="color: black; text-align: start;"></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-size: small;">On hälyttävää, että lukemisen
ja oppimisen mallimaassa ollaan jostain syystä tilanteessa, että tuhannet
oppilaat valmistuvat peruskoulusta ilman tarvittavia eväitä elämään ja
jatko-opintoihin. Itselläni kesti muutaman päivän vain sulatellessa uutista ja
jäädessä sanattomaksi.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-size: small;">Tämän uutisen vanavedessä
Äidinkielen opettajien liitto kävi antamassa</span> <a href="https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/@Bin/231561/Lausunto%20luku-%20ja%20kirjoitustaidoista.pdf" target="_blank">lausunnon</a> <span style="font-size: small;">eduskunnan tiede- ja
sivistysjaostolle. Lausunnossa ehdotetaan lukeva koulu -hanketta Liikkuva
koulu-hankkeen tapaan. Lausunnossa on myös hyvin merkittävä osa kirjastoille,
sekä koulukirjaston muodossa mutta myös yleisen kirjaston ja koulun yhteistyön
muodossa.</span></div>
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;">Vuoden 2014 perusopetuksen
opetussuunnitelmassa on tilaa kirjastolle useissa paikoissa. Tammikuussa 2017
voimaan astunut</span><span style="font-size: small;"> </span><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492" target="_blank"><span style="font-size: small;">kirjastolaki 29.12.2016/1492</span></a><span style="font-size: small;"> </span><span style="font-size: small;">kertoo
meille, että yksi lain tavoitteista on edistää lukemiskulttuuria ja
monipuolista lukutaitoa. Laki myös sanoo, että tehtävien hoitamiseksi kirjasto
toimii yhteydessä ja kehittää toimintaansa yhdessä erilaisten toimijoiden
kanssa ja tässä yhteydessä mainitaan koulut.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;">Kaiken toiminnan ja päätösten
tuloksena on nyt syntynyt opetusministeriön</span><span style="font-size: small;"> <a href="http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansallinen-lukutaitofoorumi-vastaamaan-lukutaidon-ja-lukuinnon-haasteeseen">Lukutaitofoorumi</a>,</span><span style="font-size: small;">
joka perustettiin lokakuun viimeisinä päivinä. Foorumi toimii vuoden 2018
elokuun loppuun asti. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;">Lukemisen tilan laskusta ei voi
syyttää yhtä yksittäistä syytä. Syitä on haettu esimerkiksi siitä, että 25% vanhemmista
lukee lapsilleen. Digitaalisuus ja älypuhelimet ovat hyvä syntipukki melkein
mihin vaan asiantilan huononemiseen. Pelillisyys ja pelaaminen, kaikki muu
kiinnostaa enemmän, lukeminen on tylsää. Syyt ovat todennäköisesti syvemmällä
yhteiskunnassa (sosiaaliset muutokset, perheet, sosioekonomiset muutokset, eriytyminen
yhteiskunnassa, tulotasojen muutokset), taloudessa (mikä vaikutus on ollut jo
laman jälkeisillä leikkauksilla kouluissa ja kirjastoissa, kirjastojen määrän
laskussa joka aina johtaa lainaus- ja lukutilastojen laskuun), median muutokset
(digitaalisuus, muu ajanviete, sosiaalinen media, suoratoistopalveluiden
tuleminen, kommunikaation kuvallistuminen, sisällöntuottamisen muutos) ja mitä
vielä? </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="font-size: small;">Lukutaidon laskua ei voi
niputtaa pelkästään siihen, ettei kirja houkuttele tarpeeksi. Mitä on
tapahtunut lukemisen kulttuurille, lukevalle ja koulutetulle kansalle?
Kirjastotilastoissa olemme yhä kärkeä, mutta lukutaidoissa on tapahtunut
muutos. Kirjastojen lukumäärä on puolittunut 35 vuodessa </span><span style="font-size: small;">(<a href="http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/2015/uutinen_018_2015-06-10.html">Tilastokeskus,
2015</a>). </span><span style="font-size: small;">Lokakuussa Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno kysyy
oikeutetusti, mikä on kirjastojen lukumäärän vähenemisen yhteys lukutaidon
laskuun </span><span style="font-size: small;"><a href="http://suomenkirjastoseura.fi/artikkelit/haluamme-enemman-kirjastoja-ja-lisaa-lukijoita/">(Kirjastoseura,
2017)</a>? </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="color: black;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<!--[if !mso]>
<style>
v\:* {behavior:url(#default#VML);}
o\:* {behavior:url(#default#VML);}
w\:* {behavior:url(#default#VML);}
.shape {behavior:url(#default#VML);}
</style>
<![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>JA</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
<w:UseFELayout/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="true"
DefSemiHidden="true" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="276">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="59" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Times;
panose-1:2 0 5 0 0 0 0 0 0 0;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
@font-face
{font-family:"MS 明朝";
panose-1:0 0 0 0 0 0 0 0 0 0;
mso-font-charset:128;
mso-generic-font-family:roman;
mso-font-format:other;
mso-font-pitch:fixed;
mso-font-signature:1 134676480 16 0 131072 0;}
@font-face
{font-family:"MS 明朝";
panose-1:0 0 0 0 0 0 0 0 0 0;
mso-font-charset:128;
mso-generic-font-family:roman;
mso-font-format:other;
mso-font-pitch:fixed;
mso-font-signature:1 134676480 16 0 131072 0;}
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-536870145 1073743103 0 0 415 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-unhide:no;
mso-style-qformat:yes;
mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
color:blue;
text-decoration:underline;
text-underline:single;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
color:purple;
mso-themecolor:followedhyperlink;
text-decoration:underline;
text-underline:single;}
p
{mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:Times;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";}
p.separator, li.separator, div.separator
{mso-style-name:separator;
mso-style-unhide:no;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:Times;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-default-props:yes;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
-->
</style>
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<!--EndFragment--><br />
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<span style="color: black;"><span style="font-size: small;">Yhdestä asiasta voin olla varma
ja se on kirjastojen toiminta. Kirjavinkaus on ollut yksi niistä toimivista menetelmistä
innostaa lapsia lukemaan sekä myös pitämään yllä lukuintoa silloin, kun se
alkaa viidennen luokan jälkeen laskea. Kirjastot ovat kuitenkin kamppailleet
resurssien kanssa jo yli 20 vuotta ja jokainen lapsi ei valitettavasti pääse
kouluaikanaan vinkattavaksi. Olisiko nyt aika kääntää uudelleen muun muassa tässä
lukemisasiassa katseet kirjastoon ja hoitaa resurssit kuntoon, jotta kirjasto
voi ylpeydellä alkaa toteuttaa sille annettua lakisääteistä tehtävää kattavasti,
yhteistyössä koulujen kanssa? </span><span style="font-size: 13.5pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-16172749659883907952017-09-19T08:38:00.001-07:002017-09-19T08:48:00.335-07:00ECIL (European Conference on Information Literacy) tänä vuonna Ranskassa<div class="MsoNormal">
Bonjour! Terveiset ECIL (European Conference on Information Literacy)
konferenssista ja ihastuttavasta Bretagnesta, tarkemmin ottaen Saint Malon
historiallisesta kaupungista! <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-4r6DSIHEm1Y/WcEx9jsTTII/AAAAAAAABzg/CNRBul3u2b4nnPoJuB5WdBSh-rH5FI1-QCLcBGAs/s1600/laskuvesi.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-4r6DSIHEm1Y/WcEx9jsTTII/AAAAAAAABzg/CNRBul3u2b4nnPoJuB5WdBSh-rH5FI1-QCLcBGAs/s320/laskuvesi.JPG" width="320" /></a>Toinen päivä alkanut ja jo kahdessa esityksessä olen kuullut mielenkiintoisia uutisia Ranskasta. Pariisin tammikuun 2015
terroristi-iskut järkyttivät Eurooppaa pahan kerran. Terrori on<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tätä nykyä usein uutisissa. Suomikaan ei ole tältä aallolta säästynyt. Kiinnostavaa tässä on se, miten Ranskassa hallitustasolla reagoitiin tilanteeseen, koulutukseen liittyen.</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
Tätä pitää vielä tutkia vähän enemmän, jotta pääsee sisälle, mutta haasteen asettaa ranskankieliset dokumentit.</div>
<div class="MsoNormal">
Tästä siis kuitenkin on kyse: Ranskan
hallitus alkoi siis vuoden 2015 Pariisin iskujen jälkeen vahvistaa media ja
informaatiolukutaitojen osuutta opetuksessa. Tästä on muun muassa saanut alkunsa niin kutsuttu residence-programme, joka liittyy mediataitoihin journalismin
kautta. Alueet voivat palkata ammattijournalistin, joka sitten käy kouluissa ja
ottaa osaa oppimisprojekteihin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Moni hieman nopeasti alulle laitettu projekti saattaa kärsiä siitä,
että ei ole ehditty kunnolla miettiä taustaa, teoriaa, toimintatapoja ja
välineitä. Keskustelin esittelijöiden kanssa tovin ja kuulin että projekti on
vielä niin sanotusti ’vaiheessa’, mutta tarpeeksi kiinnostavasti esitelynä
innostuin siitä kovasti.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nämä kaksi kertaa kun olen tästä kuullut on minusta
valemediaakin tutkineena mielenkiintoista. Tiedon käyttäminen ajattelun
perusteena ja väitteiden tukemisessa saattaa olla heikkolla. Tästä johtuen
valemedia ja sen tuottamat valeuutiset saattavat todella vaikuttaa ihmisten
mielipiteisiin ja ajatusmaailmaan. Vihapuhe verkossa, panettelu ja mustamaalaaminen
on yleistynyt kahden vuoden sisällä merkittävästi. Trollaamisesta on tullut
arkipäivää sosiaalisen median keskusteluissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-GpB8TcD6Bg8/WcEyDtac-II/AAAAAAAABzk/gjgzqJNwcAcKdd35zPBNoN3pSjWpWcfMQCLcBGAs/s1600/paalut.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-GpB8TcD6Bg8/WcEyDtac-II/AAAAAAAABzk/gjgzqJNwcAcKdd35zPBNoN3pSjWpWcfMQCLcBGAs/s320/paalut.JPG" width="240" /></a>Joku voi sanoa, että meillä Suomessa taas valtionhallinnon
tasolla ei tätä asiaa ole kunnolla kaitsettu, mutta tuomittu kuitenkin vakavin
äänenpainoin. Erona Suomen tilanteeseen on se, että täällä ei ole ajateltu, että
media- ja informaatiotaidoilla voitaisiin käydä vastaiskuun
mielipidevaikuttamista ja näin ollen myös informaatiovaikuttamista vastaan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olemme tietoisia, että informaatiovaikuttaminen oli
voimakasta Iso-Britannian <a href="https://www.theguardian.com/politics/2017/may/19/truth-seekers-inside-the-uk-elections-fake-news-war-room" target="_blank"><span style="color: blue;">Brexit-äänestyksen </span></a>aikaan kesällä 2016,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="color: blue;"><a href="https://www.nytimes.com/2016/11/09/us/politics/debunk-fake-news-election-day.html?mcubz=3" target="_blank">Yhdysvaltain 2016 presidentinvaalien</a> </span>aikaan
ja samoja merkkejä havaittiin myös vuoden 2017 <a href="http://www.independent.co.uk/news/world/europe/french-voters-deluge-fake-news-stories-facebook-twitter-russian-influence-days-before-election-a7696506.html" target="_blank">Ranskan presidentinvaalien</a>
aikaan. Samasta on nyt <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9833048" target="_blank">merkkejä Saksan vaaleissa</a>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tänää <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9835716" target="_blank"><span style="color: blue;">19.9.2017 Yle uutisoi</span></a>, että nuoret ovat pessimistisiä tulevaisuuden suhteen ja heitä huolehduttaa moni asia. He myös kokevat, että media mässäilee turvallisuusuhilla. </div>
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Myös internetin kautta tulvivan tiedon nuoret kokivat lisänneen turvattomuutta. Tämä näkyy nuorten mielestä esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa."</i></blockquote>
</blockquote>
Nimenomaan tässä maahanmuuttokeskustelussa valemedia on voimakkaasti edustettuna.<br />
<br />
Jännittävää Suomen kannalta tässä asiassa on se, että
tarvittavat elementit opetukseen ovat hyvin 2014 perusopetuksen
opetussuunnitelmassa läsnä. Ne pitäisi nyt vaan nostaa näkyvämmin esille, jotta
voimme todella nostaa esille sen mitä on informaatiovaikuttaminen, miten se
muuttaa maailmaa, miten me siitä huolimatta voimme saavuttaa oman perustellun näkemyksemme
maailmasta ilman pelkoa siitä, että eri tahot omilla agendoillaan vaikuttavat
ajatteluumme.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-59678777700133374222017-09-06T05:04:00.003-07:002017-09-06T05:04:56.217-07:00LINKO hackathon, oppimisen alan innovaatiotapahtumaJo talvella oli tiedossa, että Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään syyskuun alussa suuri oppimisen alan tapahtuma, Dare to Learn. Keväällä kylkeen ilmestyi myös hackathon. LINKO hackathon on suomalainen hackathon järjestäjä, jolle tämä oli jo kolmas innovaatiotapahtuma. Hackathon on tilaisuus, jossa 'hakkeroidaan' ratkaisuja eri toimijoiden esittämiin haasteisiin. Osallistujien pitää löytää tiimi siihen haasteeseen, jota haluaa lähteä ratkaisemaan. Ohjelmaan kuuluu valmennusta ja pitchaus puheen opettelua. Tapahtuman aikana saadaan mentorointia alan asiantuntijoilta. Kyseessä on kilpailu ja edellisten hackien tiimeistä on syntynyt firmojakin. Itse olin mukana enemmänkin opettelemassa metodia sekä oppimassa miten tällainen tapahtuma toimii ja miten se on järjestetty.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-cQyYDHoYzdA/Wa_iAaZWKcI/AAAAAAAABzA/EdmQzm8k5Cgg2dXziE1ldZjA0GK_jABCACLcBGAs/s1600/lemons.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-cQyYDHoYzdA/Wa_iAaZWKcI/AAAAAAAABzA/EdmQzm8k5Cgg2dXziE1ldZjA0GK_jABCACLcBGAs/s320/lemons.JPG" width="240" /></a></div>
Hackathonin takana oleva LINKO sai alkunsa, kun ryhmä opetusalan opiskelijoita Helsingistä päätyivät pohtimaan ratkaisua seuraavanlaiseen asiaan: yliopisto-opetuksesta puuttui jotain, opiskeltiin aineita erikseen eikä ollut mitäään yhteyttä ulkomaailmaan. Hachathonit tunnetaan usein kooduksen tapahtumina, joihin kuuluu esim suomalainen Ultrahack. LINKOssa haetaan ratkaisuja opetusalaa kiinnostaviin asoihin, eikä tämä vaatinut koodaustaitoja. Se tietenkin oli plussaa.<br />
<br />
Samalla tavalla kuin tänne LINKO hackathoniin on kerääntynyt koulutuksesta kiinnostuneita ja paljon opiskelijoita. Mukana oli myös tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita, koodareita ja pelikehittäjiä. Mutta myös luokan- ja aineenopettajiksi kouluttautuvia ja jo valmistuneita opettajia. Haasteet tulivat SanomaProlta liittyen oppimateriaaleihin ja uudistetun vertaisarvioinnin menetelmiin. Microsoft pyysi konseptia Minecraft Educational Editionin käyttöönottoon ja Akavan erityisalat halusivat kysellä, miten saada näkyvyyttää ja parempaa kontaktia jäseniin.<br />
<br />
Jokainen tiimi pitchaa oman esityksensä, joista haasteiden asettajat valitsevat voittajan ja voittaja pitchit pidetään Dare to Learn puolella. Voittajatiimille palkinto luvassa!<br />
<br />
Kirjastoalan hackathoneja on järjestetty Yhdysvalloissa, ainakin verkosta löytyvien tietojen mukaan, vuodesta 2015. Tapahtumat ovat pääosin liittyneet koodaukseen ja usein kirjasto on toiminut vain järjestävänä areenana.<br />
<br />
Suomessa on mm. Helsingin kaupunginkirjaston ja Eduskunnan kirjaston järjestäminen <a href="https://hackdash.org/dashboards/demcrcyhck" target="_blank">Democracy Hackathon</a> järjestettiin vuonna 2016. Vuonna 2015 järjestettiin Helsingin yliopiston kirjastossa <a href="http://blogs.helsinki.fi/digikirjasto/2015/05/19/dhh15-digitaalisten-ihmistieteiden-hackathon/#more-3116" target="_blank">Digitaalisten ihmistieteiden hackathon</a> liittyen digitaalisiin aineistoihin. Suomessa tapahtumat ovat olleet pitkälti Ultrahack tapahtumia ja yliopistojen piirissä tapahtuneita, esim. viime keväänä Helsingin yliopiston psykologian opiskelijat järjestivät oman hakathonin.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-WmLFddJ-duw/Wa_iFXYsonI/AAAAAAAABzE/sa1b6jisGCI6DfjasduI9P2RqROWX_hKACLcBGAs/s1600/dare.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-WmLFddJ-duw/Wa_iFXYsonI/AAAAAAAABzE/sa1b6jisGCI6DfjasduI9P2RqROWX_hKACLcBGAs/s320/dare.JPG" width="240" /></a>Ajatuksissa pyörii nyt, että onko jollain kirjastoalan toimijalla tarvetta uudenlaisiin ratkaisuihin, katsoa asioita laatikon ulkopuolella ja pohtia miten asioita voitaisiin tehdä uudesta perspektiivistä? Hackathoniin osallistuminen ei tarvitse olla koodaamista, vaan ratkaisumallien hakkeroimista, joista voi kehittyä käyttöön siirrettäviä konsepteja ja tuotteita, kun niitä tekemään saadaan oikeanlainen tiimi ja tuottajat, eli haasteiden asettajat. Tätä kannattaa pohtia ja kypsytellä myös kirjastoalalla, ei lainkaan pois suljettu ajatus.<br />
<br />
<a href="https://www.eduhack.fi/" target="_blank">Eduhack</a> järjestää opetusalan hackathon sarjan, jonka seuraava hack on Tampereella lokakuussa. He haluavat mukaan erilaisia oppimisen ratkaisuista kiinnostuneita asiantuntijoita ja toimijoita kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ja konsepteja oppimisen kentälle. Juteltuani hetken firman edustajan kanssa, hän ei muista että yksikään kirjastoalan osaaja olisi koskaan ollut hackathoneissa mukana.<br />
<br />
Ensimmäisenä päivänä kun avasin suuni LINKO-Dare to Learn hackathonissa ja sanoin, että olen alkuperäiseltä ammatiltani kirjastonhoitaja ja missioni on edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä, vastaus oli: 'en ole ajatellut, että kirjastolla vois olla jotain annettavaa'. Olemmeko kaikki itsevarmoja siitä, että kirjastoilla on annettavaa opetukselle? Jos kirjastot eivät astu rohkeasti opetuksen areenoille, ei meitä koskaa sinne pyydetäkään. We have to Dare!<br />
<br /></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-51454566504470392312017-08-06T05:50:00.002-07:002017-08-06T05:50:16.323-07:00Ajatuksia lomien jälkeen - mistä puhumme kun puhumme tiedonhallinnasta?Kesätauon jälkeen alkaa työtehtävät jo nostaa päätään ja ajatukset aktivoituvat taas työtaajuudelle. <a href="https://www.microsoft.com/fi-fi/education/oppimisen-pohjantahti/default.aspx" target="_blank">Oppimisen Pohjantähti</a>'-ohjelmalta ja teokset ovat käytössä kaikille ilmaiseksi. Teoksessa '<a href="https://www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa/wp-content/uploads/2017/05/tulevaisuuden-oppiminen_150.pdf" target="_blank">Tulevaisuuden oppiminen: eväitä osaamisen seuraavalle vuosisadalle</a>' ohjataan niin opettajia, oppilaita kuin vanhempiakin tutustumaan uudeenlaiseen oppimiseen uuden opetussuunnitelman astuttua voimaan. Teoksessa '<a href="http://ele.fi/assets/arviointikehikko_microsoft_170605.pdf" target="_blank">Tie laaja-alaiseen osaamiseen</a>' tutustutaan tarkemmin laaja-alaiseen oppimiseen. Opas on nimenoman suunniteltu opettajalle tueksi laaja-alaisten taitojen esille ottamiseen osana opetusta.<br />
Tämän sadepäivän blogikirjoituksen inspiraationa on Kirsti Lonkan sosiaalisessa mediassa jakamat kaksi teosta. Digitaalisesti vapaasti käytettävissä olevat teokset ovat Suomen Microsoftin '<br />
<br />
Kuten monen muunkin asiantuntijan tehtäviin kuuluu, osallistun itsekin tässä keskusteluun liittyen nimenomaan laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksien sisältöön. Usein asiantuntijuus on myös hyvin kapea-alaista, ja siksi luonnollisesti kommentoin vain oman erityisalani asiaa. Koska erityisalani on informaatiotutkimus, lähdin tutustumaan dokumentteihin erityisesti tarkastellen miten tiedonhallintataitoihin liittyvät asiat on dokumentissa esitetty.<br />
<br />
Olin 3.8. Helsingissä Opetushallituksen järjestämässä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa puhumassa tutkimuksestani eli siitä miten tiedonhallinnantaidot näyttäytyvät opetussuunnitelmassa ja miten tähän asiaan pitäisi suhtautua. <a href="http://prezi.com/2juk2mxece5w/?utm_campaign=share&utm_medium=copy" target="_blank">Tässä on linkki esitykseeni</a>. On upeaa, että tuollaista Microsoftin julkaisemaa aineistoa on tarjolla nyt kun uusi OPS2014 tulee voimaan myös yläkouluille. Tukiaineistosta on aina hyötyä virikkeenä työn suunnittelulle.<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="400" id="iframe_container" mozallowfullscreen="" src="https://prezi.com/embed/2juk2mxece5w/?bgcolor=ffffff&lock_to_path=0&autoplay=0&autohide_ctrls=0&landing_data=bHVZZmNaNDBIWnNjdEVENDRhZDFNZGNIUE43MHdLNWpsdFJLb2ZHanI5bDNVZy9LY0JIK0s3Z1JNazM0UllMN2pnPT0&landing_sign=QOPjbk6XGHTvRqBNBMzusuRaDGIQaQEa_Bucn10pEQ0" webkitallowfullscreen="" width="550"></iframe><br />
<br />
Haluan tässä blogikirjoituksessani lähteä liikkeelle siitä, että malli kuin malli (Big6, tiedonhaun portaat, ohjattu tutkiminen, jne.) rakentuu aina kolmesta suuremmasta osiosta: 1) tiedonhankinnan suunnittelu, 2) tiedonhaku, ja 3) tiedolla työskentely ja tiedon konstruointi. Nämä kolme vaihetta toteutuu kaikissa olemassa olevissa malleissa, tehtävästä tai tiedonhankinnan tilanteesta riippumatta.<br />
<br />
Terminologiaan en nyt mene sen enempää, siitä väitöskirjassa paremmin, mutta yksi asia on tehtävä selväksi. Tiedon arvoketju on informaatiotutkimuksen käsite. Data-informaatio-tieto-viisaus. Tästä on monia versioita, mutta pointti on siinä, että dataan pitää lisätä jotain, jotta siitä tulee informaatiota, informaatioon pitää lisätä jotain, jotta siitä tulee tietoa, jne. Tiedon hakeminen sinällään on hieman väärä termi, pitäisi puhua enemmänkin informaation hausta. Informaatiolukutaito, joka tulee esille edellä linkittämässäni esitelmässä. Informaatiosta tulee yksilön henkilökohtaista tietoa vasta kun informaatio muuttuu osaksi yksilön omia jo olemassa olevia tietorakenteita. Meidän pitää antaa informaatiolle merkitys, jotta siitä tulee tietoa. Mutta puhutaan nyt kuitenkin tiedon hankinnasta, kuten termi kuuluu.<br />
<br />
Olen usein sanonut, että nuorten ongelma tiedonhankinnassa on enemmänkin puutteellisissa ajattelun taidoissa kuin suoranaisesti tiedon hakemisen taidoissa. Toki tekniikoissa on puutetta. Faktoja löydetään helpostikin, ja harmittavan usein nuorten tiedonhankinnan käyttäytyminen onkin vain juuri sitä, faktojen hakemista ja niiden listaamista opettajalle palautettavassa oppimistehtävässä. Pitkien tekstien lukeminen ei houkuta ja täten tyydytään nopeisiin vastauksiin ja nopeaan pintapuoliseen googlailuun. Tämä ei tule muuttumaan, jos ajattelemme tiedonhallinnan/tiedonhaun taitoja pelkkänä etsimisenä.<br />
<br />
Alussa mainitsemassani dokumentissa <i>Tie laaja-alaiseen osamaiseen</i> käsiteltiin myös tiedonhankintaa kuten asiaan kuuluu, osana L5 teemaa: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Tosin pitää huomauttaa, että tähän asiaan liittyviä aineksia on hyvin runsaasti myös ajattelun taidoissa (L1) sekä monilukutaidon osiossa (L4). Oppaassa otetaan siis L5 hengessä esille tiedon tuottaminen, tiedonhallinta sekä tiedonhankinta. Tämän takia on selvää, että asiaa on tässä tilanteessa katsottu voimakkaasti teknologian näkökulmasta. Teksti tuo asiantuntevasti esille tietokannat ja hakukoneet sekä tiedon kriittisen arvioinnin. Dokumentissa on kuvattu opettajan osaamisen, taikka työskentelyn, vaativuus tasojen 0-3 mukaisesti. Alla oleva teksti on lainaus tuosta kolmannen tason kuvauksesta:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-1IXdGUG_Crc/WYcP81gtS2I/AAAAAAAAByk/4JNSUNd3jzEin8d5TooqkW3neC9ctOp7ACLcBGAs/s1600/IMG_2792.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-1IXdGUG_Crc/WYcP81gtS2I/AAAAAAAAByk/4JNSUNd3jzEin8d5TooqkW3neC9ctOp7ACLcBGAs/s320/IMG_2792.JPG" width="320" /></a><i>"Oppilaat kehittelevät yhdessä käytäntöjä monipuoliseen tiedonhankintaan (tietokannat, tilastot, oman datan kerääminen) eri lähteitä yhdistelemällä. Oppilaat oppivat hakemaan ja keräämään tietoa <u>tarkoituksen mukaisesti ja rajatusti </u>luotettavista lähteistä sekä s<u>oveltavat tietoa monipuolisesti erilaisten todellisen maailman ongelmien ratkaisuissa</u>."</i></blockquote>
<br />
Tämä on erittäin hienosti ja kattavasti ilmaistu. Se miten tämä toteutetaan on opettajan tehtävä eikä tämä onnistu pelkkien tietokantojen ja hakukoneiden opettelun avulla. Lainauksen vaatimus on laajempi. INFORMAATION kerääminen <u>tarkoituksenmukaisesti ja rajatusti</u> vaatii myös ajatustyötä ja käsillä olevan tehtävän sisäistämistä. Toinen alleviivaus ilmentää sitä, että oppimistehtävä pitää muotoilla niin, ettei siitä selviä pelkästään faktoja keräämällä. Vain informaatiota käsittelemällä siitä tulee tietoa. Näin ollen tiedonhallinta ja tiedonhaku prosessina on paljon lähempänä oppimista ja tiedon konstruointia kuin että se olisi pelkää informaation etsintää.<br />
<br />
Niin kauan kuin ajattelemme tiedolla työskentelyä pelkkänä etsimisenä ja hakemisena, emme pysty toden teolla tarttumaan ongelmiin tiedonhankinnassa, jotka johtuvat nimenomaan tiedonhaun puutteellisesta suunnittelusta, liian vähäisestä aiheen pohdinnasta, oppimistehtävän puutteellisesta sisäistämisestä sekä fokuksen puutteesta.<br />
<br />
Näihin ongelmiin on olemassa ratkaisuja erinäisten mallien avulla, eli toivoa silti on!Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-10704904264400009552017-06-20T12:46:00.000-07:002017-06-20T12:46:20.337-07:00Kevätjuhla 2.0 - learning cafe, yhteistyö ja yhteisten toimintojen suunnitteluTämä epäkonferenssin aihe on puhuttanut kirjastoissa aina ja vuodesta toiseen. Miten päästä kontaktiin opettajien kanssa? Miten lähteä suunnittelemaan yhteisiä juttuja, miten tavoittaa, millä välineellä tai metodilla, mistä aikaa yhteiseen suunnitteluun? Opettajilla on oma koulun yhteinenkin suunnitteluaika vähissä. Valmiita paketteja, kutena alapuolella ehdotetaan? Toimivatko paketit, miten varmistutaan siitä, että paketit hyödyttävät opettajaa ja tulevat tarpeeseen? Onnistuuko tämä ilman yhteistä suunnitteluaikaa?<br />
<br />
Ryhmä oli tämän teeman suhteen erittäin monipuolinen, koska mukana epäkonferenssissa oli opettajia, koulukirjastonhoitajia ja kouluyhteistyötä tekeviä kirjastonhoitajia. Yhteistyössä on voimaa: yksin pääsee nopeasti, mutta yhdessä pääsee pidemmälle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-fJTJcLbgowM/WUl4eMxe_QI/AAAAAAAABx8/YylLpseSGXgGudz0257TkuZddKd3fkkDACLcBGAs/s1600/IMG_2440.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-fJTJcLbgowM/WUl4eMxe_QI/AAAAAAAABx8/YylLpseSGXgGudz0257TkuZddKd3fkkDACLcBGAs/s320/IMG_2440.JPG" width="320" /></a></div>
- Omien idoiden / tapahtumien esilletuonti, mikä on hyvä kanava? kasvatusten, sähköposti<br />
- Ideointi / idea on tärkeä, ei raha -> facebook välineenä opettajien ja kirjaston välille?<br />
- koululta yhteistyöhenkilö -> välittää tietoa muille, tämä on koettu toimivaksi!<br />
- Tärkeää on löytää innostunut yhteyshenkilö!!<br />
- Kirjastolta pyydetään tiedonhaun opetusta<br />
- Koulun sähköpostilistat<br />
- Liikaa tiedotusta sähköpostissa<br />
- Outlook, Yammer tiedotusvälineenä?<br />
- Kahvi- ja lounastauot tärkeitä<br />
- Olisko Wilma-tunnukset hyvät? -> On, hanki ne!! :-)<br />
- Suunnittelupäiviin mukaan --- aineryhmäkokoukset toimivampia!<br />
- Henkilöstökokoukset<br />
- Kansliasta tietoa!<br />
- Freedon, flow, responsibility -> aktiivisuus ja motivaatio<br />
- Käytäväpuheita -> yhteistyötä<br />
- Kirjastolta valmiita opetuspaketteja kouluille<br />
- Monialaisiin oppimisympäristöihin liittyviä paketteja kouluille<br />
- Kaunokirjallisuuteen/-suudesta monialaisia paketteja<br />
- Alakouluissa koulukirjastovastaavat kutsutaan kirjastoon<br />
- Opettajat tekevät työtä omien henkilökohtaisten ajatusten mukaan<br />
- Suunnittelu, toteutus -> miten hyödynnetään?<br />
- Aloitteellisuus<br />
- Muutosvastaisuus<br />
- Rahoitus, toimijat, konkreettinen yhteistyö koulukirjasto/koulu<br />
- Uuden koulun suunnittelu, ala- plus yläkoulu<br />
- Opettajan johdolla mennään<br />
- Kiire -> kirjoja ei hyödynnetä<br />
<br />
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-cmCmlVi6XKE/WUl6uROLA2I/AAAAAAAAByI/Lej4D_ASq48Yx5Bahp-pzoARvUydNwiUwCLcBGAs/s1600/IMG_2004.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-cmCmlVi6XKE/WUl6uROLA2I/AAAAAAAAByI/Lej4D_ASq48Yx5Bahp-pzoARvUydNwiUwCLcBGAs/s320/IMG_2004.JPG" width="240" /></a>Tämän viimeisen aiheen läpikäynnin myötä haluan kiittä kaikkia osallistujia ja ryhmäläisiä tästä antoisasta ja mukavasta tapahtumasta ja sen onnistumisesta. Palautteissa ollaan halukkaita tulemaan tällaiseen tapahtumaan uudestaan ja näinhän tehdään! Tutkaillaan olisiko se ensi vuonna vai seuraavana. Mutta näissä merkeissä tavataan kyllä uudestaan!<br />
<br />
Ihanaa kesää kaikille ja rentouttavia lomapäiviä!<br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Anu</span><br />
<br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-28060648752055136112017-06-20T10:36:00.000-07:002017-06-20T10:36:19.233-07:00Kevätjuhla 2.0 - learning cafe, S2-oppilaat kirjaston käyttäjinäKoulukirjastojen epäkonferenssin yhtenä aiheena tiistaina 6.6. oli S2 oppilaiden innostaminen kielten opiskeluun ja kirjaston käyttöön. Ryhmässä tuli hurjan paljon menetelmävinkkejä, joista montaakin voi toteuttaa yhdessä kirjaston kanssa. Tällöin oppilaalle syntyy myös suhde kirjastoon ja kirjaston käyttöön.<br />
<br />
S2 oppilaalle saattaa olla myös äidinkielen lukeminen heikkoa ja sen merkitys tässä kielen opetuksessa on luonnollinen osa kirjaan ja lukemiseen yleensä tutustuttaessa. Toiminnallisuus on oppimisen kannalta tärkeää ja varsinkin mieluisa tekeminen ja mieluisat aiheet.<br />
<br />
Selkokirjoja tulee koko ajan lisää, nyt myös Salla Simukan trilogia on muokattu selkokirjaksi. Aineisto siis kehittyy koko ajan parempaan suuntaan.<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-AlGvtwT6qg4/WUlcqqmSiWI/AAAAAAAABxs/XNwPmdBgYzkhb9W1qWCjDilyti29LJiuwCLcBGAs/s1600/IMG_2437.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-AlGvtwT6qg4/WUlcqqmSiWI/AAAAAAAABxs/XNwPmdBgYzkhb9W1qWCjDilyti29LJiuwCLcBGAs/s320/IMG_2437.JPG" width="240" /></a><b><br /></b><br />
<b>Menetelmät: </b><br />
- Celia-äänikirjat<br />
- Selkokirjat kaiken ikäisille<br />
- Selkokirjavinkkausta<br />
- Alias-tyyppiset pelit<br />
- Runokoodaus<br />
- Äänikirjat ja selkokirjat normaalien kirjojen rinnalle<br />
- Sanataidekasvatus: osallistuva runoilu, kuuloruno vai korvaruno, saduttaminen (alku annettu, malli mukana, googelrunot, kummikirjailija, valmis näkökulma)<br />
- Tilat epämuodolliseksi (satuluola pöydän alle, sohvat ja muut pehmeät isutimet<br />
- Pajatoiminta: kielen opettajana<br />
- Sarjakuvatyöpajat<br />
- Omakieliset aineistot<br />
- Lukeminen sujuu, kun aihe kiinnostaa<br />
- Lukumummi tai -koira<br />
- Kirjastosuunnistus<br />
- Teemakokonaisuus (kauhu ym. genre)<br />
- Satunurkka (eri maiden satuja + vanhemmat lukijoina)<br />
- Aikuiset mukaan<br />
- Vahva yhteistyö: kielen opet, erityisopet, S2 opet, vanhemmat, kirjasto -> kuka huolehtii aikuisten lukutaidosta?<br />
- Laitoslainaajakortti<br />
- Markkinointi -> liikuta oppilasta, tunne mukaan! -> puhe, sanat liikkeeseen = 'kroppaan'<br />
- Lue ääneen kaikille, novellit ja runot käyttöön<br />
- Lauletaan, loruillaan yhdessä, eri kielillä<br />
- Opettajien sitoutuminen<br />
- Erikieliset lukupiirit - rekrytointi?<br />
- Teoksiin tutustuminen myös osina<br />
- Omakieliset aineistot - 80 kieltä Turun Norssissa eli monikieliset kirjastopalvelut ovat tarpeen (valtakunnallinen, Helmet, lainaa myös muualle Suomeen)<br />
- Draamaa mukaan, oma elokuvakäsis, tarinan pohjalta näytelmäToiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-48804530241672728562017-06-19T11:43:00.001-07:002017-06-19T11:43:29.174-07:00Kevätjuhla 2.0 - learning cafe, yhteistyö koulun ja kirjaston kanssa monialaisia tukemassa6.6. Turussa järjestetyn koulukirjastojen epäkonferenssissa yhden pöydän aiheena oli miten yhteistyö monialaisissa sujuu koulun ja kirjaston yhteistyönä. Pöydässä olleesta lakanasta en saa nyt itse niin paljon irti, mutta toivon että tapahtumassa olleet ihmiset saavat näistä muistikuvia ja ajatuksia kehittämiseen. Itse en ehtinyt pöydissä kiertää ja siksi toivonkin, että tätä listausta voisi joku paikalla olija vaikkapa kommentoida.<br />
<br />
Kyseessä on suuri asia, nyt kun uusi opetussuunnitelma on astunut voimaan, pian jo koko peruskoulussa. Koulu ja kirjasto yhteistyötä on Suomessa huimat määrät. Miten tuota yhteistyötä saadaan viriteltyä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin on haaste kaikille kouluyhteistyötä tekeville kirjastoille.<br />
<br />
- Skype book club<br />
- Ilmiömäinen ilmapallomatka - Ilmiöoppiminen<br />
- Yhteistä sadunkerrontaa eri kielillä ja sen videointi<br />
- Verkko<br />
- Mediakasvatuksen uudet menetelmät<br />
- Opettajakohtaiset erot -> yläkoulu<br />
- Harrastuneisuus -> "tasa-arvo"<br />
- Opettajan ammattitaidon täydentäminen, yleissivistys, tietotaito.<br />
- Kirjasto ihminen on yhtä kuin kirjasto<br />
- Kirjasto jalkautuu<br />
- Pitkä prosessi, tarvitaan aikaa<br />
- Tietopalvelu on kirjasto<br />
- Arvomaailmakysymys<br />
- Opiskelijat mukaan<br />
- Tiedonkulku<br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-65169801850051232262017-06-18T11:53:00.001-07:002017-06-18T11:53:03.895-07:00Kevätjuhla 2.0 - learning cafe, OPS-työ ja kirjastotTämä aihe oli 6.6. kerännyt selvästi vähiten muistinpanoja eikä aihe ollutkaan helppo. Lajittelen vähän aiheita parin eri otsikon alle: ristiriitaisuus ja menetelmiä.<br />
<br />
<b>Ristiriitaisuus</b><br />
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-GSEm7vh5I4s/WUbK7IL4RDI/AAAAAAAABxY/YCdDUL4a2IUs2HVbW7ZqPWFpFxDkcgmfwCLcBGAs/s1600/IMG_2426.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-GSEm7vh5I4s/WUbK7IL4RDI/AAAAAAAABxY/YCdDUL4a2IUs2HVbW7ZqPWFpFxDkcgmfwCLcBGAs/s320/IMG_2426.JPG" width="320" /></a>- OPS työ: juopa koulun ja yleisen kirjaston välillä?<br />
- OPS: kirjaston tilaisuus<br />
- Koulukirjasto on myös mukana OPSissa jossain paikoissa<br />
- Oppimisympäristö<br />
- Onko aikaa? Eriarvoisuutta?<br />
- Ilmiöoppiminen ja monialaisuus<br />
- Velvollisuus vai mahdollisuus?<br />
- OPS on niin täynnä<br />
- OPS tosi täynnä opettajille<br />
- Kirjasto antaa opettajille lisää aikaa ja resursseja<br />
- Laaja-alainen ylittää oppiainerajat<br />
<br />
Kuten huomaamme, olemme ristiriitaisen aiheen parissa. Osa kokee tämän hetken ja tilanteen mahdollisuutena, joku on myös tuskastunut siihen, että avoimia kysymyksiä on niin paljon. Liittyykö tähän se, että tämä on myös osassa kouluista vielä vähän vaiheessa? Onko kirjastoilla todella tietoa, mitä on tapahtumassa? Toimiiko vanhat konstit vai tarvitaanko pussillinen uusia? Vai osoittautuvatko vanhat konstit paremmiksi kuin pussillinen uusia? Kokeeko opettajat, että kirjastoissa on tarpeeksi osaamista ohjaamiseen ja rahkeita työskentelemään tiiviimmin opetuksen yhteydessä opettajan vierellä?<br />
<br />
Mutta vielä ehtii yhteistyöhön! Mikael Österlund muistutti meitä tapahtumapäivän puheessaan, että koulun aikakäsitys on erilainen ja myös vuoden kierto vähän eri. Kaikki katkeaa kesällä ja tunti on 45 minuuttia, ei 60 minuuttia. Lukujärjestykset sovitaan usein jo ennen juhannusta valmiiksi. Toukokuussa ei opettajille kannata lähteä ehdottelemaan mitään mikä liittyy seuraavaan syksyyn, toukokuu on liian hektistä aikaa. Ottakaa yhteyttä koulu- tai sivistystoimeen tulevana talvena ja puhukaa ylemmän tason ihmisille. Tai, nykikää sitä kaikkein innokkainta kumppanianne joko koulussa tai kirjastossa ja lähtekää kehittelemään jotain yhteistä loistokuviota. Hyvistä jutuista sana liikuu!<br />
<br />
Pitää myös perinpohjaisesti tutustua ja ymmärtää mitä opetussuunnitelma tarkoittaa termeillä monilukutaito, monialaisuus, eheyttäminen ja laaja-alaisuus. Ilman terminologian perinpohjaista sisäistämistä ei kannata lähteä liikkeelle.<br />
<br />
<b>Menetelmiä</b><br />
- Oppimispaketit Liedossa: tiedonhankinta, äidinkieli, vinkkaus, kuvis, aiheena esim. suvaitsevaisuus<br />
- Alakoulu: mediamatka -> ilmiöpohjainen viikko<br />
- Monialainen: taidot entuudestaan ohjasi oppimaan<br />
- Tiedonhallinnan ajokortti?<br />
- Koodaaminen<br />
- Kirjoihin valmiit tehtävät -> opeilla tosi paljon työtä<br />
- Tiedonhaun opetus osaksi opetusta (projekteja?)<br />
- Lukuharrastuksen tukeminen<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-oRoW83bQADw/WUbLEOt6rJI/AAAAAAAABxc/rnio_cBBdsofEqGnJr932CleKZKRO5LDQCLcBGAs/s1600/IMG_2433.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-oRoW83bQADw/WUbLEOt6rJI/AAAAAAAABxc/rnio_cBBdsofEqGnJr932CleKZKRO5LDQCLcBGAs/s320/IMG_2433.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kari Pohjola ja Anun kengät. (A. Ojaranta)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Muutamia onnistuneita juttuja on jo menossa! Liedosta voi kysellä Mikaelilta lisää heidän suunnitelmista. Uskoakseni Päivi Jokitalo on myös kartottanut näitä meneillä olevia projekteja. Kaarinassa kuten Turussakin ovat kirjastot järjestäneet koodauspajoja. Tiedonhaun opetus pitäsi ehdottomasti ottaa osaksi opetusta. Tästä olen monesti mainostanut menetelmää ohjattu tutkiminen, joka on suunniteltu niin, että opettaja ja kirjastonhoitaja yhdessä kulkevat oppilaiden rinnalla ohjaten esim. projektityöskentelyn aikana.<br />
<br />
Menetelmiä on, mutta miten saamme opettajat ja kirjastonhoitajat samaan pöytään ääreen näitä jakamaan? Kirjastotyöryhmä? Tämäkään ei ole joka paikassa ollut välttämättä toimiva malli. Tätä pitäisi ehdottomasti pohtia lisää. Ja vielähän on tuon learning cafen lakana purkamatta, sitä jäämme odottelemaan!<br />
<br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-24049584947445834302017-06-18T02:53:00.002-07:002017-06-18T02:53:39.815-07:00Kevätjuhla 2.0 - learning cafe, teemana digiloikka koulukirjastossaLupasin kirjoitella auki koulukirjastojen epäkonferenssipäivän aamupäivällä olleiden learning cafe teemojen lakanoita auki. Kirjoittelen lakanasta kohdat auki ranskalaisin viivoin ja teen yhteenvetoa sinne tänne väleihin. Digiloikka on puhuttanut paljon ja niin iso osa arkea, että tämä teema oli kovasti ajankohtainen, kuten muutkin käsitellyt aiheet.<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Ei digiä digin takia, sisältö edellä! -> pedagoginen osaaminen, havainnollistaminen"</blockquote>
Tuossa minusta kiteytyy koko jutun juuri, eli oppiminen tähtäimessä koko ajan! Tekemisen kautta oppii opittavaa aihetta sekä samalla digiteknologian käyttöä juuri siinä työmerkityksessä. Jokainen oppii, myös opettaja sekä kirjastonhoitaja.<br />
<br />
<b>Kirjasto ja tiedonhaunopetuksen yhteys</b><br />
- Kirjasto monialaisuuden puolestapuhujana<br />
- Tiedonhaun opetus<br />
- Tiedonhaun systemaattinen opetus -> liian vähän, enemmän ja useammin!<br />
- Ei saisi olettaa että kaikki osaa -> yksilöity opetus<br />
- Informaatiolukutaidon opetus, lähteiden arviointi<br />
- Monilukutaito on se, jossa kirjastoilla on annettavaa -> kirjastojen metatieto ja muu oma digi sisällöntuotanto<br />
- Koulukirjastoissa tehtävä tunnetuksi kirjastojen verkkopalveluita, FINNA, digitaalinen kansallinen kirjasto, ym. sekä opettajille että oppilaille ja opiskelijoille<br />
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-kc0GyXVzZms/WUZNanf5oTI/AAAAAAAABxI/XlgQasihfQA6NC1rZ_HwkoOtfYzRq7FbwCLcBGAs/s1600/IMG_1730.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-kc0GyXVzZms/WUZNanf5oTI/AAAAAAAABxI/XlgQasihfQA6NC1rZ_HwkoOtfYzRq7FbwCLcBGAs/s320/IMG_1730.JPG" width="320" /></a>Kirjastot ovat jo ammoisista ajoista olleet tiedon järjestäjiä, eikä tilanne olen nyt post-teollisella digitaalisella ajalla mihinkään muuttunut. Tietoa pitää järjestä yhä, metatieto on informaatioalan ydinosaamista. Tässä kouluyhteistyössä onkin nyt ehkä kyse professioeroista, miten tiedämme kirjastolaisten osaamisesta, miten kirjastotyö näyttäytyy muille? Miten tiedonhaun opetus on järjestetty, miten se liittyy koulun toimintaan, miten se liittyy juuri silloiseen opittavaan asiaan?<br />
<br />
Nyt on todellisen pohtimisen paikka. Kuten päivän aikana joku heittikin, että "Nyt on sauma!" Uusi kansallinen opetussuunnitelma on elokuusta alkaen käytössä koko peruskoulussa. Miten koulusta ja kirjastosta saa todellisen kumppanin, onko päästy yhteisen suunnittelun asteelle liittyen mm. eheyttäviä kokonaisuuksia ja laaja-alaisia taitoja? Vielä on aikaa, todennäköisesti 10 vuotinen OPS kausi on vasta juuri polkaistu käyntiin!<br />
<br />
<b>Terveisiä kirjastoille: </b><br />
- Kirjastohenkilön itsensä haastaminen, omat asenteet ensin tarksteluun<br />
- Yhdessä yritetään, ei saa pelätä virheitä, open statuksen 'laskeminen'<br />
- Kokeile rohkeasti itse! kouluttaudu, opi yrityksen ja erehdyksen kautta vaikka yhdessä lasten kanssa!<br />
- Tarpeiden moninaisuus, huvikäyttö onnistuu, osaaminen jää siihen. -> henkilökohtainen ohjaus (aikuislukio)<br />
- E-kirjat tunnetuiksi<br />
- Pilvikirjasto, ei vielä ottanut tuulta alleen.<br />
- E-aineistoa ei haluta hyödyntää, jos paperinen saatavilla<br />
- Opettajien ohjaus ja neuvonta digikirjoihin<br />
- Opettajien koulutus<br />
- Kirjastonkäytön opetusta opettajille veso-päivinä<br />
<br />
Kokeilukulttuuria, rohkeaa otetta ja uuden oppimista! Selkeästi tässä näkyy myös e-kirja-asia, jonka esilletuontia toivottiin lisää. Kun kouluilla ja oppilailla on yhä enemmän digitaalisia laitteita, on myös sitä kautta koko kirjastojen digitaaliset aineistot käytettävissä! Huikea resurssi taloudelisessa pulassa rypeville peruskouluille. Miten etäkäyttö on järjestetty esim. kaupunginkirjaston ja koulun välille, kirjastokortilla pääsee käsiksi mihin aineistoihin? Vaikkei koululla ole välttämättä omaa oikeutta lisenssien kautta, jokaisella oppilaalla on silti pääsy oman kirjastokortin kautta. Saatikka vapaasti käytettävissä olevat aineistot, mitä tuossa listassa mainittiinkin!<br />
<br />
<b>Menetelmiä</b><br />
- QR-koodisuunnistus on helposti lähestyttävä!<br />
- Runokoodaaminen, vähän kuin black out poetry, mutta sovelluksella<br />
- Kirjatrailerit kivoja!<br />
<br />
<b>Yleistä asiaa ja huomioita</b><br />
- Uutta tulta ja tuulta!: mahdollisuuksien esittely, motivaatio, kirjasto edelläkäviä, huomenna ainakin!<br />
- Rohkaisu<br />
- Lehmänhermoinen it-tukihenkilö käytettävissä<br />
- Esimerkkien kautta! Aloitteentekijöitä vähän, matkijoita paljon<br />
<br />
<b>Haasteita: </b><br />
- Materiaaliongelmat, laiteongelmat: budjetit ja vastuut<br />
- Väsymys päätetyöskentelyyn<br />
- Epätasa-arvo, kuntien asema / ratkaisut vaihtelevat<br />
- Yhteistyö olemassa olevien resurssien kanssa -> henkilöstöresurssien hyödyntäminen, esim. mediakasvatus<br />
- Enemmän aikaa kirjastotyypeille ja opettajille<br />
- Aikuiset tulee jäljessä<br />
<br />
Rahoitushankaluudet tuovat mukanaan materiaaliongelmat ja sitä kautta epätasa-arvoa. Siksi myös kirjasto on hyvä tasaamaan tätä kuilua myös digitaalisessa mielessä. Koulukirjaston koneet ja teknologinen varustus voivat helpottaa oppilaiden tilannetta. Ensimmäinen lainaus tämän kirjoituksen alussa pätee myös loppukaneettina: mitä ikinä teemmekin, sen pitää tapahtua oppimisen hyväksi, oppimista edistäen. Nuorten ns. diginatiivien digitaalinen osamainen keskittyy pitkälti viihde- ja sosiaalisen käytön piiriin ja tällöin sen viihdelaitteen muuttuminen työvälineeksi on haaste.<br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-42596072939373102102017-06-18T02:18:00.001-07:002017-06-18T02:18:14.349-07:00Kevätjuhla 2.0 - learning cafe, teemana aineenopettajien koulukirjaston käyttöYksi 6.6. epäkonferenssin puheenaiheista oli aineenopettajien koulukirjaston käyttö ja miten sitä voisi lisätä. Lakana oli hurjan täynnä kommentteja ja tässä ne ovat koottuna. Kommentteja on tiettyjen koulujen käytänteistä, yleisen kirjaston puolelta ja myös haasteista:<br />
<br />
<b>Opettajat:</b><br />
- Nimenomaan reaaliaineiden opettajat käyttävät koulukirjastoa: psykologia, uskonto, historia, yhteiskuntaoppi, maantieto, mutta myös musiikki<br />
- Entä muut kuin reaaliaineiden opettajat? mitä tarjottaisiin?<br />
- Koulun perinteistä johtuu, että opettajat käyttävät paljon kirjastoa, kirjastonhoitaja on läsnä kun opettajat tulevat<br />
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-4zVvOcc0mUE/WUZDtxtuf8I/AAAAAAAABww/PUENyA9hKpck3YiYruE_8nNgFWst1ieYgCLcBGAs/s1600/IMG_1940.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-4zVvOcc0mUE/WUZDtxtuf8I/AAAAAAAABww/PUENyA9hKpck3YiYruE_8nNgFWst1ieYgCLcBGAs/s320/IMG_1940.JPG" width="320" /></a>- Aineenopettajien luokkiin sijoitettua materiaalia<br />
- Lähestyminen tiedonhaun ongelmaan voi olla yksiviivaista; omat, ammattialaan liittyvät rutiinit<br />
- Ajankäytön ongelmat: opettajien käyttämä aika heijastuu oppilaiden tiedonhakuun<br />
- Tiedonhallintaa koskeva puhe leijailee taivaissa; käytännössä tavoitteiden pitää olla matalalla, tiedonhaku vie aikaa, lähteitä pitää olla useita.<br />
- Olennaisen valinta isosta aineistosta hankalaa<br />
- Kieltenopettajat käyttävät erikielisiä romaaneja ja sarjakuvia, myös kieliluokkien matiikanopettajat<br />
- Äidinkielenopettajat suurin käyttäjäryhmä - alakoulussa käytetään eri aineissa kirjastoa aktiivisemmin<br />
- Koulukirjaston materiaalithan ovat eri aineiden materiaaleja!<br />
- Kirjastoyhteistyö kaatuu helposti äikän- ja kuvisopettajan niskaan<br />
- Monet opettajat lakkaavat käyttämästä kirjastoa kun valmistuvat opettajiksi<br />
- Opettajat eivät opiskele informatiikkaa, mutta opettavat tiedonhakua, "opettajien professio on niin vahva, että se hylkii kaikkea muuta"<br />
- Lukemisen ja kirjoittamisen taidot on vaikea nähdä läpäisevinä asioina<br />
- Ylioppilaskokeen uudistamisen vaikutus?<br />
- Vaikea lähteä kirjastoon? - oma persoona vaikuttaa<br />
- Oppilailta on katoamassa sidesanat, koska eivät lue pitkiä tekstejä -> sanavarastot supistuvat<br />
- Reaaliaineiden esseissä OIKEASTI tarvitaan tiedonhan ja lähdekritiikin taitoja<br />
- Lukudiplomi kieltenopettajien vastuulle<br />
<br />
Koulukirjaston ja kirjastoyhteistyö tuntuu monesta valuvan eniten äidinkielenopettajien harteille. Mutta kirjastohan on täynnä myös muiden aineiden aineistoja. Todellisen totta on varmasti se, että kirjastolaisille yhteistyöopettajiksi muodostuu juuri äidinkielen opettajat ja tällöin yhteyttä aineopettajiin ei juurikaan synny.<br />
<br />
Opettajan ammatti on Suomessa arvostettu ja opettajan työssä on suuri vapaus toteuttaa opetusta parhaaksi katsomallaan tavalla opetussuunnitelman tavoitteita kohden. Myös opettajan aikaisemmat kokemukset kirjastonkäytöstä ja tottumuksesta saattaa ohjailla myös oppilaille välittyvää kirjastonkäyttöä. Tätä kannattaa ajatella tarkemmin, varsinkin kun nyt uusi opetussuunnitelma tuo kirjastoa ja muita kumppaneita esille voimakkaammin ja myös tiedonhallinnan taitojen vaade on voimakkaasti esillä.<br />
<b><br /></b>
<b>Yhteistyöehdotuksia</b><br />
- Mieluummin 10 minuuttia monen eri tunnin alusta kuin kerran 45 min?<br />
- Koulukirjaston pientä kokoelmaa täydentää pääkirjaston kokoelma -> Kirjakasseja eri aiheista opettajille: näyttävät, mitä kaikkea kirjastosta voi löytää<br />
- Kirjasto voi olla aktiivinen ja näyttää, miten paljon kirjastosta löytyy materiaaleja<br />
- Yleinen kirjasto tarjosi terveystiedon opettajille mediakasvatuspaketteja helmikuun mediataitoviikolla<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-HoVif6KR49Q/WUZD1_X18ZI/AAAAAAAABw0/xX_QUV5ZM_sT8YQnJDjnWupP4VHuKv1AACLcBGAs/s1600/IMG_1949.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-HoVif6KR49Q/WUZD1_X18ZI/AAAAAAAABw0/xX_QUV5ZM_sT8YQnJDjnWupP4VHuKv1AACLcBGAs/s320/IMG_1949.JPG" width="320" /></a>- Usko omaan tekemiseen, muiden esimerkki auttaa<br />
- Kirjastolta puuttuu kontakteja muihin kuin äidinkielenopettajiin!<br />
- Kirjastotilan käyttö eriyttämiseen, väistötilana<br />
- Tietokirjassa tieto helpommassa, valikoidussa ja syvällisemmässä muodossa, netistä löytyvän tiedon hahmottaminen oppilaille usein hankalaa<br />
<br />
Miten tuoda kirjastoa kouluun ellei koululla ole omaa koulukirjastoa? Oma ajatukseni kirjastoyhteistyöstä on se, että kaiken toiminnan pitää lähteä siitä, että se hyödyntää opettajaa, eikä siten tunnu niin sanotusti ylimääräiseltä toiminnalta. Toiminnasta pitää löytyy synergia, muuten aitoa yhteistyötä ei saada syntymään. Sekä kirjaston ja opettajan pitää olla samassa lähtökohdassa ja tavoitteiden pitää olla tiedossa. Miten tähän päästään? Siihen saattaa löytyä vastauksia vielä seuraavasta lakanasta, yhteistyö.<br />
<br />
<b><br /></b>
<b>Menetelmäehdotuksia: </b><br />
- Skype tapaamiset eri maiden välillä kielenoppimisessa, musiikissa eri maiden musiikkia yhdessä oppilaiden kanssa keskustellen<br />
- Oppilaiden näyttely kirjastossa<br />
- TET kirjastossa<br />
- Vanhempainyhdistyksen resursoima kirjasto on ollut hyvä ratkaisu<br />
- Oppikirjojen lainaamista<br />
- Äikänope: yhdistetään musiikki kirjaan, 5 biisin soittolista<br />
- Hissanopen tehtävä: paperinuken teko vuosikymmenten tyyliin<br />
- 6-luokkalaiset kirjastoagentteina<br />
- Matemaattisia lautapelejä / pulmapelejä matiikanopetajille<br />
- Historiaan: Westön kirjat!<br />
<br />
Kunhan opettajat ja kirjastonhoitajat pääsisivät yhdessä saman pöydän ääreen suunnittelemaan, niin yhteistyö aiheita varmasti syntyy. Tätä olen todistanut koulutuksissa moneen otteeseen, mm. Olarissa alkoi hedelmällinen yhteistyö yhden tällaisen koulutustilaisuuden kautta. Jos tällaisia törmäyttämisen tilaisuuksia ei järjestetä, eivät nämä ammattikunnat koskaan eksy saman pöydän ääreen. VESO-päivät ovat tärkeässä asemassa, kun puhutaan koulutuksesta ja yhteisestä suunnittelusta.<br />
<br />
<b>Yleisiä kommentteja</b><br />
- 7. luokalla vain pelataan, 8. luokalla tehdään koulutöitä, puolet pelatan, 9. luokalla tehdään vain koulutöitä<br />
- Oppilaat tykkäävät olla kirjastossa, siellä saa pitää hauskaa!<br />
- Kirjaston mahdollisuudet edelläkävijänä<br />
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-IVb1-SSUj7Y/WUZECUQhodI/AAAAAAAABw4/WxeoUDVzKrcg2_dEouhI7pTduqGI7GbMQCLcBGAs/s1600/IMG_1927.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://3.bp.blogspot.com/-IVb1-SSUj7Y/WUZECUQhodI/AAAAAAAABw4/WxeoUDVzKrcg2_dEouhI7pTduqGI7GbMQCLcBGAs/s200/IMG_1927.JPG" width="150" /></a>- Koulukirjastosta lähetettiin kaikkiin kirjastoalan koulutuspaikkoihin kutsu: tulkaa tutustumaan koulukirjastoihin - kukaan ei vastannut<br />
<br />
Havaittavissa oli myös lievää turhautumista toiminnoista. Myös ns. toiminnot kirjastoissa vaihtelivat, eli myös kirjastonhoitajat katsoivat toimintoja eri tavalla. Jollekin kirjasto on eräänlainen safe-haven koulun keskellä, jollain kirjastonhoitajalla on kirjastonkäyttöä kohtaan hyvin tieto- ja työskentelypainotteinen näkemys. Kirjastonhoitajissakin on eroja ja myös sitä kautta määräytyy paljon kunkin koulukirjaston toiminta ja tekemisen henki. Ei meitä ole yhdestä puusta veistetty!<br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-51757867861907781972017-06-13T12:17:00.001-07:002017-06-13T12:17:11.970-07:00Kevätjuhla 2.0 - koulukirjastojen epäkonferenssiTurussa vietettiin aurinkoisena tiistaina 6.6. aivan mahtava päivä! Pitkäaikainen unelma saatiin toteutettua Mikeal Österlundin ja Liinu Leiwon kanssa. Vajaan puolen vuoden järjestelyjen tuoksena Turkuun saapui 35 koulukirjastonhoitajaa, opettajaa, kouluyhteistyötä tekeviä kirjastonhoitajia, opiskelijoita ja asiasta kiinnostuneita. Päivä oli intensiivinen, mutta noin kymmenkunta jaksoi vielä pienen tauon jälkeen lähteä jälkilöylyille Panimoravintola Koulun pihalle.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-7Kv1a61phfQ/WUA3lTmmH8I/AAAAAAAABwY/gKWjdfTuBX4bUA7WXpSj51E76uIotYIfwCLcB/s1600/IMG_2416.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-7Kv1a61phfQ/WUA3lTmmH8I/AAAAAAAABwY/gKWjdfTuBX4bUA7WXpSj51E76uIotYIfwCLcB/s320/IMG_2416.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
Päivä oli epäkonferenssin hengen mukaisesti järjestetty kokonaan osallistujilta tulleiden puheenaihe-ehdotusten pohjalta. Aamupäivällä käsiteltiin suurempia asioita learning cafe menetelmällä ja iltapäivällä oli vuorossa paasaukset ja salamapuheet. Puheliaan iltapäivän kruunasi kouluttaja Kai Halttusen pitämä työpaja ohjaamisen menetelmistä.<br />
<br />
Epäkonferenssin hyvänä puolena on se, että voidaan varmistua siitä, että puheenaiheet ovat jokaiselle mielekkäitä ja hyödyllisiä. Puheenaiheemme aamupäivälle olivat seuraavat:<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
1. <i>Digiloikka koulukirjastossa</i> : Uusi OPS painottaa myös digitaalista opetusta. Kuinka koulukirjasto voisi tukea sitä tai olla siinä mukana?<br />
2. <i>S2-oppilaat kirjaston käyttäjinä tai miten innostetaan heikot kirjoitus- ja lukutaitoiset oppilaat kirjastoon ja lukemaan</i> : Kirjoitus- ja lukutaidon kehittäminen kirjastotoiminnan avulla? Kirjasto motivoivana ja innostavana ympäristönä?<br />
3.<i> OPS työ ja kirjastot? </i>OPS - miten koulut pärjäävät? Onko tiedonhallinnan opastus mukana ilmiöpohjaisissa projekteissa?<br />
4. <i>Yhteistyö: koulukirjasto ja kaupunginkirjasto monialaisia tukemassa</i> : Miten toteutetaan monialaisissa kokonaisuuksissa tarvittava tiedonhaun ohjaus?<br />
5. <i>Aineenopettajien koulukirjaston käyttö </i>: Millaisin erilaisin tavoin eri aineenopettajat hyödyntävät koulukirjastoa?<br />
6. <i>Yhteistyö ja yhteisten juttujen suunnittelu</i>: mistä, miten ja koska yhteistä suunnitteluaikaa kirjastonhoitajalle ja opettajalle – kokemuksia ja vinkkejä? </blockquote>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-JxXTilQK8sw/WUA3vhU7KbI/AAAAAAAABwc/ZhFsMnyKlFQckZtvgtfFYgnCPtmGVqnwgCLcB/s1600/IMG_2420.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-JxXTilQK8sw/WUA3vhU7KbI/AAAAAAAABwc/ZhFsMnyKlFQckZtvgtfFYgnCPtmGVqnwgCLcB/s320/IMG_2420.JPG" width="320" /></a></div>
Avaan jokaista teemaa seuraavissa blogikirjoituksissa pöydän keskustelujen ja muistiinpanojen mukaan. Iltapäivän salamapuoheet ja paasaukset olivat seuraavat:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Rauni Kaskenviita:</b> Yläkoulun Lukusiesta ja Välituntinovellit - Turun normaalikoulussa tänä lukuvuonna toteutetut lukukampanjat<br /><b>Liinu Leiwo</b>: Saako koulussa viihtyä?<br /><b>Mikael Österlund</b>: Uuden koulukirjaston perustaminen, case Lieto<br /><b>Suvi Sario</b>: Koulukirjaston henkiin herättäminen alasajon jälkeen - Case: Rauman normaalikoulu<br /><b>Nina Petander:</b> Koulu-kirjastoyhteistyö: What’s behind a game -pelikoodaushanke yläkoululaisille - Avi-hanke (Raisio)<br /><b>Liinu Leiwo & Mikael Österlund</b>: Koulukirjastojen palvelukonsepti<br /><b>Kari Pohjola</b>: Koulukirjastojen merkitys osana kunnankirjastoa - Millainen koulukirjaston tulisi olla osana kunnankirjastoa ja mitä niillä tehdään? case Lieto</blockquote>
</div>
<div>
Paasauksissa ja salamapuheissa saimme kuulla kahdenkin uuden koulukirjaston perustamisesta. Liedossa on rakenteilla Taatilan koulu, johon oli piirretty koulukirjasto. Oliko tämä piirretty tietoisesti kunnan vahvasta koulukirjastotoiminnasta johtuen vai ilman tätä tietoa, ei ole vielä selvinnyt. Toinen case käsitteli Raumalla olevaa opettajankoulutuslaitosta, jonka koulukirjastoa on herätetty henkiin ja kirjasto 'Lukula' nyt avattu muodonmuutoksen jälkeen uudestaan. Oikein mukava trendi!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-tSI8UwWcCPE/WUA4Qv4oBiI/AAAAAAAABwg/tqhMNshSDGQM-8IYZ7jowHdiRLrADH9xwCLcB/s1600/IMG_2421.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-tSI8UwWcCPE/WUA4Qv4oBiI/AAAAAAAABwg/tqhMNshSDGQM-8IYZ7jowHdiRLrADH9xwCLcB/s320/IMG_2421.JPG" width="320" /></a></div>
Liinu Leiwo puhui miten koulukirjastossa viihtyminen on osa oppimista, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia taitoja - lattialla voi maata ja lukea sarjakuvia jos se siinä asennossa paremmalta maistuu! Rauni Kaskenviita kertoi Turun normaalikoulun lukusiestasta, jolla on saatu hyvin monikulttuurisessa ympäristössä erittäin hyviä tuloksia. Kari Pohjola kertoi millaisia ajatuksia hänellä on kirjastonjohtajana kunnassa, jossa on vahva koulukirjastoverkko:<br />
<blockquote class="tr_bq">
"<i>Koulukirjastoverkoston merkitys osana kunnankirjastoa on juuri niin suuri kuin sen annetaan olla / kuinka merkittävän se pystyy tekemään itsestään</i>."</blockquote>
Tällä loistavalla sitaatilla eteenpäin, lisää kirjoituksia on tulossa!</div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-45945831315786676022017-05-18T21:44:00.000-07:002017-05-18T21:44:53.903-07:00Yleinen kirjasto ja kirjastopedagogiikka - Library pedagogy (English text below)Toukokuisena torstaina kokoontui noin 20 kirjastoalan ihmistä Tampereelle pohtimaan aihetta kirjastopedagogiikka. Tapahtuman oli järjestänyt Susanne Ahlroth Länsi- ja Keski-Suomen ruotsinkielisestä aluehallintovirastosta, tach för inbjudan! Kirjastopedagogiikkaa käsitteenä on tuttu jo korkeakoulukirjastoissa informaatioluktaidon koulutuksen takia, mutta entä yleiset kirjastot? Mitä on kirjastopedagogiikka? Miten se ilmenee? Mitkä aktiviteetit ovat kirjastopedagogiikkaa? Kysymyksiä oli paljon. Tapahtuma oli järjestetty juuri siksi, että pohtisimme asian ympärillä olevaa eräänlaista määrittelemättömyyttä.<br />
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-7BoBgU1GDUQ/WRWWEFRlpdI/AAAAAAAABtk/GrB1gthlAkME9b84aQ3OXCGEfScjjc_dwCLcB/s1600/tammerforsaloitus.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-7BoBgU1GDUQ/WRWWEFRlpdI/AAAAAAAABtk/GrB1gthlAkME9b84aQ3OXCGEfScjjc_dwCLcB/s320/tammerforsaloitus.jpg" width="320" /></a>En nyt briiffaa esityksistä sen enempää, vaan pysyttelen tässä peda-teemassa. Itse olen nyt paneutunut tutkimuksessani erilaisiin käsityksiin, joita meillä on erinnäisistä asioista. Uskallan väittää, että meillä on kirjastoalalla myös erilaisia käsityksiä pedagogiikasta ja mitä se voisi kirjastotyöhön antaa. Joidenkin mielestä satutunti on kirjastopedagogiikkaa ja toisen mielestä taas ei. Joku kokee, että voi tehdä pedagin töitä omaamatta tutkintoa ja toinen kokee että ei voi. <br />
<br />
Osalla osallistujista oli pedagoginen koulutus tai tutkinto. Oma tutkintoni on valmis parin viikon kuluttua. Itse koen, että pedagoginen koulutus antaa ymmärrystä, varmuutta, työkaluja ja toimintavalmiutta ymmärtää eri asiakasryhmien oppimisen taustoja ja eritoten sitä, miten luot oppiminen tilanteen sellaiseksi, että oppimista tapahtuu, se on hauska ja monipuolinen tapahtuma tai tilanne. Ja mitä on ohjaaminen, millaisia ominaisuuksia vaaditaan hyvältä ohjaajalta eri tilanteissa? Mutta miten siis tiivistää tuota torstaipäivää ja keskustelua? Pitääkö meidän saavuttaa joku konsensus siitä, mitä on kirjastopedagogiikka? <br />
<br />
En usko, että pääsemme koskaan sellaiseen konsensukseen. Kirjastoalaa säätelee kirjastolaki, ja perustuslaki, hallintolaki sekä säädökset velvoittavat. Kansallisia strategisia painopisteitä tarkennetaan noin 10 vuoden välien. Kaupungeilla saattaa olla omia visioita ja strategioita, joita usein myös sovelletaan kirjaston toimintaan. Mutta muuten kirjastoilla on hurjan laaja vapaus toteuttaa kirjastotyötä ja sen lain täyttämistä parhaalla katsomallaan tavalla. Toiminta kirjastoissa on niin laajaa, monitahoista ja monipuolista, että sitä ei millään saa laitettua lokeroihin. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-Pj9kMRAVx9M/WRWWA0f8HtI/AAAAAAAABtg/rpaGu71l--M4OIclgsFIu2kfePcdk-W0gCEw/s1600/bortom.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-Pj9kMRAVx9M/WRWWA0f8HtI/AAAAAAAABtg/rpaGu71l--M4OIclgsFIu2kfePcdk-W0gCEw/s320/bortom.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
Ja mietin nyt kokouksen jälkeen, että pitääkö meidän lainkaan löytää mitään konsensusta? Onko kirjastopedagogiikka yksinkertaisesti kirjastotyötä? Ainoa tilanne, missä tämän näen juuri tällä tärkeänä on se, että pystymme jollain tavalla määrittelemään mitä teemme on esimiestä ja päättäjiä varten. Mikä on toimintamme päämäärä? Miten toteutamme toimintoja niin, että ne palvelevat asiakkaiden oppimista ja elinikäisen oppimisen tarpeita? Osallistujien kesken oli paljon hajontaa siinä, miten näihin työtehtäviin oli annettu työaikaa. Hankalaksi koettiin myös se, että miten ns. 'tavallinen' kirjastotyö tai tiskillä oleminen saattaa aihauttaa hankaluuksia aikatauluissa, jne. Jos työvuorot on tehty pitkäksi ajaksi etukäteen, se ei välttämättä aina palvele esim. kouluryhmien tarpeita, joiden toimitatempo on ajallisesti nopeampi.<br />
<br />
Ja kyllä, nostin jälleen esille termin resurssit, koska siihen keskustelu aina kuitenkin menee.<br />
<br />
Ohjauksen määrä on kirjastoissa kasvanut huomattavasti. Se, mitä pedagogiikka voi ilman kokonaisen tutkinnon suorittamisen sijaan antaa, on käsitys ohjaamisesta ja oppia siitä, miten ryhmätilanteista ja opetuksista luodaan sellaisia, että fokus pysyy, mielenkiinto säilyy, ja ennenkaikkea, oikea osaaminen, oikea-aikaisesti, oikeassa muodossa - eli tiedon välittämistä ohjatusti. Inte lägre <b>för</b> kunden men <b>med</b> kunden.<br />
<br />
Tätä kannattaa miettiä pidemmälle ja sitä, miten tätä toimintaa voisi Suomessa kehittää. Mutta sen voi sanoa, että kirjastopedagogiikkaa Suomen yleisissä kirjastoissa on, ja se on aina tekijänsä näköistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-S4vXqYZdaHQ/WRWV9bSNqgI/AAAAAAAABtc/5FwukFQVyXkWs581sebRJSoaNpaZ49AyQCLcB/s1600/vahtera.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-S4vXqYZdaHQ/WRWV9bSNqgI/AAAAAAAABtc/5FwukFQVyXkWs581sebRJSoaNpaZ49AyQCLcB/s320/vahtera.jpg" width="320" /></a></div>
----------------------<br />
<br />
There were some 20 librarians gathered in Tampere on a spring Thursday. The subject was library pedagogy. The term and activity has already been established in higher education libraries, but the issue of the discussion was how about public libraries. What is library pedagogy in public libraries? Who is doing it? Which activities does it consist of? How much time you have allocated? What are the challenges?<br />
<br />
I had a presentation after lunch about what is the place of pedagogy in the public library. The meaning of the whole meeting on this Thursday was to make sense of the issue.<br />
<br />
Like in many issues, people have their own conceptions and understandings of issues. Not an opinion, a conception. A conception has possibly built during years when many different issues has formed the conception. Like in public library pedagogy, many had different ideas of what it is. Some considered the story time in library to be library pedagogy and some didn't. Some felt that they can work as pedagogues even if they do not have a degree, some felt it was not possible.<br />
<br />
The job describtions vary, hours to use for the work vary, conceptions vary, education varies. I feel there may be no possibility to come to a consensus of what is library pedagogy in public libraries in Finland. Is there be a need to reach a common understanding? When we come to management and decision makers and allocating work time for these activities - then it matters.<br />
<br />
The skills that could help a librarian in a public library is possibly the guidance skills, how to deliver information walking side by side with the customer, now just delivering the information. And also in planning the events and information seeking instruction events in a way that will enhance the learning, enjoyability and enthusiasm in a customer.Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-38761145267717138892017-04-27T06:27:00.001-07:002017-04-27T06:27:03.400-07:00Visiting the IB-school in Kifissia, Athens!Because several persons during my trip to Athens have asked me to blog in English so I decided to blog in English! I have had a wonderful time in Athens analysing my data for my doctoral research. Surely I have had some days of too to enjoy the best of Athens: food, sun, history, markets and company of new friends. But, I have also done two visits to two different school libraries to see how things are there. Both are privately funded schools so their economy has not significantly effected by the financial situations.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-KXW2pBV1YkY/WQHu99NZPtI/AAAAAAAABso/QbbtkxkFHrUDtSu3kyXvf4VQ-3Kv9yJGQCLcB/s1600/isa%2Bkoulu.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-KXW2pBV1YkY/WQHu99NZPtI/AAAAAAAABso/QbbtkxkFHrUDtSu3kyXvf4VQ-3Kv9yJGQCLcB/s320/isa%2Bkoulu.JPG" width="320" /></a></div>
First I would like to write of my visit to The International School of Athens in Kifissia, on of the beautiful northern suburbs of metropolitan Athens. The school is providing IB, international Baccalaureate education from preschool to the diploma level that is in American terms K-12, in Finnish, the upper secondary school. The school has at the moment over 300 students and that number is built of 53 nationalities! So we are talking about a truly a multinational and multicultural school environment.<br />
<br />
The IB education has the same standardised structure wherever the diploma is taken. There are some 2000 schools worldwide, 15 upper secondary schools in Finland has the IB diploma education. There are several possibilities to take studies, but there are three obligatory courses that a student has to take: the theory of knowledge, the extended essay and CAS (creativity, activity, service). All of these three extend to the period of 2 years, which is the time to prepare the IB diploma program.<br />
<br />
The <a href="http://www.ibo.org/programmes/diploma-programme/curriculum/theory-of-knowledge/what-is-tok/" target="_blank">theory of knowledge</a> really got this librarian heart to bounce! Imagine that, the students need to study the theory of knowledge! An oral presentation skills and an essay of 1600 words assess this section. The issues are studied through questions, for example:<br />
<br />
<ul>
<li>How do we know?"</li>
<li>What counts as evidence for X?</li>
<li>How do we judge which is the best model of Y?</li>
<li>What does theory Z mean in the real world?</li>
</ul>
<br />
Finland and I do believe most of the western world is in the middle of very heated discussions that get under the skin of the most of us. There just was an article in Finland, where actually the upper secondary school students argued that <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9544023" target="_blank">it is the adults that are lacking in social media skills and ethical skills in the internet</a>. Maybe because the social media is not their ‘own’ arena of communication? The hate speech and sharing the stories of false media has gotten out of hands. There was just also an article that showed as, that<a href="http://www.hs.fi/tiede/art-2000005180311.html?share=59671ba2daa0c064624d70ad7ce2edbb" target="_blank"> it is harder to accept the scientific knowledge</a>, if it is in deed conflicting with our own knowledge perceptions and earlier conceptions.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-N6tKQMCIfQ0/WQHvOy1wvnI/AAAAAAAABss/mHHIjBjOe7kFqyLNFZiV3HSBmwJYhb2xgCLcB/s1600/isataulu.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-N6tKQMCIfQ0/WQHvOy1wvnI/AAAAAAAABss/mHHIjBjOe7kFqyLNFZiV3HSBmwJYhb2xgCLcB/s320/isataulu.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
There is seriously a need for a proper communication and conversation culture and not just to argue endlessly who is right and who in opposite is wrong. Me and myself, we are always right, no matter what. This idea of educating the students to the theory of knowledge sounds so great! The Finnish core curriculum, even the new one taking effect during 2016-2017, is very much structured according to the subjects. There are general parts in the beginning and in the beginning of three different grade levels, 1-2, 3-6 and 7-9. But all in all, it is the subject teacher’s job to implement the issues in the general parts. <a href="http://www.oph.fi/download/173262_cidree_yb_2015_halinen_harmanen_mattila.pdf" target="_blank">Transversal competences and multidisciplinary learning modules</a> are these that has to be implemented to subject teaching and these skills include, among others, multiliteracy, IT skills, cultural skills and managing the daily life.<br />
<br />
The ISA school had 2 libraries, one for the smaller children and one for the high school student, which was years 9-12. When looking at the library with the eyes of a Finnish school librarian, the collection looked really old. And the collection was fairly small. The librarian has a changing collection of books she took from her private library to be able to deliver the students more variation to the reading material on several areas.<br />
<br />
The downstairs library was very well used, small library users going in and out. Both the librarians had a teacher degree and neither of them had a librarian education. The primary school librarian had been there only a few months and I surprised her with a question, what do you see as your biggest work challenge here as you are just starting your work? She replied that how to connect the library to the lessons and the studies. As I was looking at the shelves and the material, I know what would have been the answer of a Finnish librarian: weeding, getting rid of the old and used material.<br />
<br />
This was actually the one difference to the school libraries I have met in Finland. Main issue is the collection, not necessarily the activities. At least more than here. I started to wonder that is it the difference of a teacher point of view and librarian?<br />
<br />
The high school librarian, Gina Grammatikou, had a very good grip on the critical thinking skills and argumentation skills. She is also teaching the debate skills and is the debate team coach. During the first week of every school year she has the older students and all the teachers coming to the library. During the first week, it is about <a href="http://www.isa.edu.gr/middle-school" target="_blank">Approaches to Learning</a>, all students come to the library every day and the days have following themes: 1) Library / media center orientation, 2) Internet research skills, 3) Academic honesty (an IB term, lovely!), 4) organisational skills (note-taking, summarizing, etc.) and 5) public speaking (really!). So, she keeps reminding of all the students of these same skills over and over again.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-iwpO9hYRS64/WQHvWDc0p6I/AAAAAAAABsw/YJHMr98A0hsp1iA7wVQ9QJ7A1mW92MTUACLcB/s1600/isared.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-iwpO9hYRS64/WQHvWDc0p6I/AAAAAAAABsw/YJHMr98A0hsp1iA7wVQ9QJ7A1mW92MTUACLcB/s320/isared.JPG" width="240" /></a></div>
We also talked a long while of information seeking, critical thinking and books as sources of information. The collection there was rather old and not up to date considering the non-fiction. The librarian had done a collection of free resources on their web page. We also talked of the issues web vs. books in teaching information seeking. She said, and I asked permission to quote: “books as a resource of information today is like having a dead body next to you, which you are trying to vitalize with vitamins”. Books are needed, the book will never disappear, but the information environment of a digital age child is out there and we more or less should be able to support them in their own environment, we cannot change the behaviour of a whole generation.<br />
<br />
The also take part to model United Nations activity, which was very interesting model of working, I heard about it the first time. She is also using the method called Socrative seminars, where students are training their argumentation skills.<br />
<br />
All in all, I had a very lovely visit, thank you to Gina and all the teachers I met during my visit! I learned a lot and hope we can collaborate some how in the future! Euharisto kai kalo kalokairi!!<br />
<div>
<br /></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-16948237755179877172017-04-06T11:54:00.001-07:002017-04-06T22:20:33.416-07:00Kreikan uusi kansalliskirjasto nousi laivanrakentajasuvun rahoillaSain maanantaina 3.4. IFLA:n kokouksen yhteydessä mahdollisuuden kurkata sisään juuri valmistuneeseen Kreikan uuteen kansalliskirjastoon. Kokoelmien siirto on vielä kesken. Kreikan kansalliskirjastohan sijaitsee vielä tällä hetkellä virallisesti aivan hurjan kauniissa uusklassisessa rakennuksessa Panepistimiou-kadulla aivan Ateenan sydämessä. Tilat loppuivat kesken jo aikaa päivää sitten ja siksi uusia ratkaisuja on etsitty jo vuodesta 1998 asti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-pY9E8JQJVWY/WOaJ_2U9LMI/AAAAAAAABr8/EZaAG14Lh4s7HzDHJY9ZfBwglnnU12rgQCLcB/s1600/IMG_1510.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-pY9E8JQJVWY/WOaJ_2U9LMI/AAAAAAAABr8/EZaAG14Lh4s7HzDHJY9ZfBwglnnU12rgQCLcB/s320/IMG_1510.JPG" width="240" /></a></div>
Kirjaston väki käveli vuosia sitten eräänä kauniina päivänä Stavros Niarchos Säätiön http://www.snf.org ovesta sisään ja ehdotti yhteistyötä yleisen kulttuuriteeman alle, eräänlaista monitoimikulttuurikeskusta. Myös Ateenan ooppera sijaitsisi samassa rakennuskompleksissa. Siitä suunnittelu lähti liikkeelle. Itselleni nimi Niarchos ei sanonut mitään ja siksi lähdin asiaa vähän tutkimaan. Stavros Niarchos (1909-1996) oli Aristoteles Onassiksen tapaan laivanvarustajamagnaatti, joka rakennutti mm. ensimmäiset supertankkerit. Hän jätti jälkeensä huiman omaisuuden. Puolet perinnöstä asetettiin hänen viimeisen tahtonsa mukaan suoraan kuoleman jälkeen perustettuun säätiöön. (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Stavros_Niarchos" target="_blank">Wikipedia, Stavros Niarchos</a>)<br />
<br />
<a href="https://www.snfcc.org/construction/design/" target="_blank">Kulttuurikeskuskompleksin rakentaminen</a> kesti 5 vuotta. Vuonna 2008 italialainen Renzo Piano voitti arkkitehtikilpailun. Hänen käsialaa on mm. Pariisin kuuluisa Pompidou keskus. Oppaamme kertoi meille seuraavan tarinan. Piano oli viety paikalle, johon kulttuurikeskuksen oli tarkoitus nousta. Paikalta oli purettu olympialaisten ratsastusareena, joka oli siirretty pois Ateenan keskusta-alueelta. Ryhmää vastassa oli siis litteä kurjan näköinen paikka, joka oli roskainen kuin kaatopaikka. Hän kysyi, että mikä tämän paikan nimi on? Hänelle kerrottiin että Kallithea = good view = Bellvedere italiaksi. Hän totesi lakoonisesti että, missä? Hän oli myöhemmin pohtiessaan leikkinyt paperilla ja nostanut paperin toista reunaa ylös. Siinä meillä on belvedere! Hän rakensi siis Kallithean rantaan keinotekoisen kukkulan, josta on kieltämättä aivan huiman kaunis näköala aivan ympäri Ateenaa!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-IX1aX0ef4Tk/WOaK2fgE14I/AAAAAAAABsE/pT3OgJoYBQU00BHCsbtw3MhLTZ5fpcGDwCLcB/s1600/IMG_1537.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-IX1aX0ef4Tk/WOaK2fgE14I/AAAAAAAABsE/pT3OgJoYBQU00BHCsbtw3MhLTZ5fpcGDwCLcB/s320/IMG_1537.JPG" width="320" /></a></div>
Rakennus on siis keinotekoinen mäki. Kansalliskirjasto sijaitsee tämän mäen alla, ja mäen päälle on kesästä 2016 asti rakennettu puutarhaa oliivipuineen, pensaineen, kukkineen ja yrttipensaineen. Tämä puisto tuo miellyttävän lisän Ateenan keskustan puistoihin. Rakennuksen korkein paikka on nimeltään Faros eli Majakka, jossa myös IFLA:n seminaari pidettiin. Katto on aurinkopaneelien peitossa ja näin valtaosa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tulee aurinkoenergiasta. (<a href="https://www.yatzer.com/stavros-niarchos-foundation-cultural-centre-renzo-piano-snfcc" target="_blank">Coming Together: Renzo Piano Talks to Yatzer about the Stavros Niarchos Foundation Cultural Center</a>:<br />
<br />
<a href="https://www.snfcc.org/default.aspx" target="_blank">Kulttuurikeskus</a> on kaikille avoin paikka. Kirjston ja opperan välliin on rakennettu tori, agora. Rakennuksen vieressä on kanava, johon johdetaan merivettä. Siihen on suunniteltu kesäksi lauttojen päälle konsertteja, melonta kisaa, ja muita tapahtumia. Ja ensimmäistä kertaa kansalliskirjasto avaa ovensa myös suurelle yleisölle. Tutkijoiden palveluista tulee vielä jatkossakin vastaamaan keskustan kaunis rakennus, joka yhä pidetään aktiivisena tutkimuskeskuksena ja varastona.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-S1cQCXlCnXY/WOaL8CChTXI/AAAAAAAABsM/ZsYdTqZq4oI7POOwC9wAEsJFmMN2eA0NwCLcB/s1600/IMG_1535.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-S1cQCXlCnXY/WOaL8CChTXI/AAAAAAAABsM/ZsYdTqZq4oI7POOwC9wAEsJFmMN2eA0NwCLcB/s320/IMG_1535.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<a href="https://www.snfcc.org/about/vision/the-national-library-of-greece/" target="_blank">Kansalliskirjastoon</a> on siis ensimmäistä kertaa rakennettu lehtienlukuosasto, lastenosasto ja jopa imetyshuone. Kirjaston kaikkia seiniä peittävät kattoon asti rakennetut hyllyt, jotka tulevat tämän vuoden aikana täyttymään kirjosta. Näky tulee olemaan huima, vielä jouduimme katseleman tyhjiä hyllyjä. Kirjastoon siirretään myös digitaalisesti säädettyyn arkistotilaan huima kallisarvoisten teosten kokoelma, jossa vanhimmat teokset ovat 1000-luvulta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-_ap9CtLDCOA/WOaModqFJ6I/AAAAAAAABsU/ot8qgHSWhEsK-_v7rvJw1gqp1R4yCs0xQCLcB/s1600/IMG_1528.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-_ap9CtLDCOA/WOaModqFJ6I/AAAAAAAABsU/ot8qgHSWhEsK-_v7rvJw1gqp1R4yCs0xQCLcB/s320/IMG_1528.JPG" width="260" /></a></div>
Valmis keskus ojennettiin valtiolle 2017 helmikuussa. Keskus on siis rakennettu käytännössä kokonaan yksityisellä rahalla. Kuten ylempänä linkittämässäkin Yatzerin artikkelissa kerrotaan, osa ateenalaisista on kovinkin epäileväisiä, että miten keskuksen tulee nyt käymään valtion ja kaupungin hoteissa. Mutta artikkelista käy myös selväksi, että sitoutumista on, koska projektia jatkettiin päämäärätietoisesti, vaikka talouskriisi puhkesi samaan aikaan rakentamisen kanssa. Pelot ja niiden toteutuminen jää varmaan nähtäväksi, vaikka kaikki toivovatkin parasta. Mutta siitä ollaan vakuuttuneita, että kulttuurikeskuksesta tulee uuden aktiviteetin sydän, todellinen kulttuurin keskus konsertteineen, tapahtumineen, ja agorallahan on ennenkin tavattu, Ateenassa varsinkin, läpi vuosituhansien.<br />
<div>
<br /></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-31929109393349640122017-04-06T09:13:00.001-07:002017-04-06T09:13:52.174-07:00David Snowden: miten tavoitteet tappaa luovuuden - IFLA:n presidentillinen tapaaminenIFLAn presidentin tapaaminen alkoi Ateenan herätessä huikean upeassa paikassa, upo uudessa Stavros Niarchos säätiön kulttuurikeskuksessa. Ministeritason tervetulotoivotukset kuultiin opetusministeri Gavrogloulta (Ministry of Education, Research and Religious Affairs), kulttuuriministeri Lydia Koniordoulta sekä telekommunikaatio- ja media ministeriön edustajalta Lefteris Kremtsosilta (Communication and Media Ministry of Digital Policy of Greece).<br />
<br />
Opetusministeri kertoi huomioistaan muutoksen ajasta, missä kysymys ei ole pelkästään uudesta teknologiasta, vaan kyseessä on monimutkaisempi asia. Mitä muutoksia tämä tilanne meille tuo, miten opimme, miten luemme, ja miten ajattelemme. Entä miten käy kirjan ja kirjastojen? Tilanne vaatii paljon keskusteluja, jotta ymmärretään asiaa kunnolla, koska tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä on paljon.<br />
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
Our book centered civilization will have a big transformation: how we teach, we read, we learn -Prof.Kostas Gavroglou <a href="https://twitter.com/hashtag/PresidentsMeeting2017?src=hash">#PresidentsMeeting2017</a> <a href="https://t.co/gWICfovBh3">pic.twitter.com/gWICfovBh3</a></div>
— IFLA (@IFLA) <a href="https://twitter.com/IFLA/status/848797458025111552">April 3, 2017</a></blockquote>
<br />
Kremtsos nosti myös esille hyvin valideja asioita. Yhteiskunnassa kirjastot ovat avainasemassa. Kirjastojen täytyy pitää huoli, että kaikki pääsevät osalliseksi digitaalisesta maailmasta, se on ihmisoikeuteen verrattavissa oleva asia. Kun mediassa esiintyy asymmetriaa, kirjastot antavat äänen kaikille. Valemedia ja väärän tiedon maailma on uhka meille kaikille ja tällöin kirjastosta löytyy voimaa. Myös oppilaiden ICT-taidot, elinikäinen oppiminen ovat keinoja, joilla voimme lähteä kuromaan umpeen digitaalista kuilua. Tarvitsemme konkreettista infrastruktuuria, digitaalisia välineitä ja vain sitä kautta pääsemme opettamaan digitaalista- sekä medialukutaitoa. Yhteistyö useiden eri organisaatioiden kanssa on avainasemassa.<br />
<br />
Mutta suurimman jäljen tältä päivältä jätti professori David Snowden Walesin Bangorin yliopistosta. Puheen aluksi hän ilmoitti, että hän pidättää oikeuden suututtaa ja olla välittämättä sen seurauksista. Eli hänen key note herätteli ja ravisteli.<br />
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-CSCXxHRcL5k/WOZl2bJmOVI/AAAAAAAABro/Dx8RpJAfgqopI6HFregRKVxxNsrcypb_QCLcB/s1600/IMG_1517.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-CSCXxHRcL5k/WOZl2bJmOVI/AAAAAAAABro/Dx8RpJAfgqopI6HFregRKVxxNsrcypb_QCLcB/s320/IMG_1517.JPG" width="240" /></a>Elämme totuuden jälkeisessä yhteiskunnassa. Olemme kautta aikojen uskoneet eksperttejä ja tiedemiehiä, mutta nyt, Snowdenin sanoin, uskomme mieluummin päätöksenteon poliittisille demagogeille. Kysymys on siitä, keneen me luotamme. Snowden puhui kyllähullu-syndroomasta. Nyt tämä syndrooma saa jokaisen kylähullun legitimoimaan jutut internetissä. Vahvin sanoma mikä hänellä oli on, että sosiaalinen media ei ole ratkaisu, se on ongelma. Myös lasten digitaalinen aika on ongelma. Konkreettinen pitkäkestoinen lukeminen uppoaa paremmin, kuin sähköisestä mediasta luettu teksti. Sosiaalisen median kääntöpuolesta voi ottaa esille Suomessa alkuviikosta puhuttaneen tapauksen palautuslennoista Afganistaniin. Myös vahvistamaton tieto leviää sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin, jos leviävät oikeiksi todistetutkin.<br />
<br />
Toinen asia, jonka hän nosti voimakkaasti esille on tavoitteet ja miten tavoitteiden asettelu tuhoaa meidän synnynnäisen keksimiskyvyn ja aidon innovaation. Hänen mukaansa selkeät tavoitteet tuhoavat pyrkimyksen. Kun tiedetään mihin olemme menossa, tavoitteen taakse ei enää katsota. Tästä tulee mieleen keskustelu, jota on käyty tässä pari viikkoa sitten Suomessa, kun lapsi oli koulussa edennyt omaa vauhtia tehtäväkirjassa ja sai siitä negatiivisen Wilma-merkinnän. Asiaa on sen jälkeen kommentoitu suuntaan ja toiseen. Itse mietin, että onko tässä myös kyse siitä oppilaiden tehdessä juuri ja vain se, mikä vaaditaan? Onko asialla tekemistä myös ns. vähimmän vaivan lain kanssa? IFLA:n väki oli kokoontunut Ateenaan nimenomaan laatimaan visiota ja toimintasuunnitelmia, niin puhe osui tältä osin vähän meidän kaikkien nilkkaan.<br />
<br />
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
Powerful keynote! <a href="https://twitter.com/snowded">@snowded</a> So many great quotes I have hard time writing them down. :) <a href="https://twitter.com/hashtag/amazing?src=hash">#amazing</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/PresidentsMeeting2017?src=hash">#PresidentsMeeting2017</a> <a href="https://twitter.com/IFLA">@IFLA</a> <a href="https://t.co/vMNrz3nWOe">pic.twitter.com/vMNrz3nWOe</a></div>
— Vesna Vuksan (@vesnavuksan) <a href="https://twitter.com/vesnavuksan/status/848794858798145536">April 3, 2017</a></blockquote>
<script async="" charset="utf-8" src="//platform.twitter.com/widgets.js"></script><br />
<br />
Kyky nähdä ennakoimaton, on asia jolla luomme aitoa innovatiivisuutta. Lääkkeiden yllättävillä sivuvaikutuksilla onkin löydetty vaikutuksia toisiin sairauksiin, mikroaaltouuni keksittiin vahingossa. Kun näemme edessämme tietoa, johon kiinnitämme hetkeksi huomiomme – emme ehkä ymmärrä asioiden merkitystä kuin vasta vuosien jälkeen. Ihminen ei vaan luonteeltaan kykene tekemään 100% rationaalisia, pelkkiin kylmiin faktoihin perustuvia päätöksiä.<br />
<br />
Snowden esitteli apex predator teorian, jonka mukaan evoluutiossa ei välttämättä selviä vain vahvin, vain elinkelpoisin ja olosuhteisiin mukautuvaisin. Tämän mukaan nykyinen Yhdysvallat on menettämässä globaalia valta-asemaansa ja pienet maat, jotka ovat ketteriä, porskuttavat vilisten eteenpäin. Mukautuvaisin osaa uuden kehittämisen paremmin ja on valmiimpi ottamaan uutta vastaan.<br />
<br />
Myös suomalaista koulumaailmaa kiinnostavasata näkökulmasta Snowden mainitsi, että aineiden yhdistäminen, kyky ajatella monella alueella ja rakentaa siitä uutta on paljon merkittävämpää, kuin jonkun yksittäisten aineiden kohottaminen toisten edelle. Opetussuunnitelman ja laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta tämä on hyvin kiinnostavaa. Taito ymmärtää kokonaisuuksia ja asioiden vaikutusta tiettyyn ilmiöön tai tapahtumaan, on tie innovaatioon. Antropologia, historia, psykologia olisivat tällä hetkellä kaikkein tärkeimpiä oppiaineita kouluissa, hehkuttaa Snowden. Hänen mukaan pakotamme lapsia oppimaan teknologiaa, joka on vanhaa jo kun he menevät työelämään – emme opeta heille osaamista ihmistieteen kautta, joka toisi innovaatiot. Opetamme heille sen, mitä me itse ymmärrämme, mutta rakennuspalikat olisivat kaikkein tärkeimpiä opetettavia asioita.<br />
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
We need to teach kids about anthropology. <a href="https://twitter.com/hashtag/Tech?src=hash">#Tech</a> will be out of date by the time they graduate <a href="https://twitter.com/IFLA">@IFLA</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/PresidentsMeeting2017?src=hash">#PresidentsMeeting2017</a></div>
— Anne Reddacliff (@AMoodiLibrarian) <a href="https://twitter.com/AMoodiLibrarian/status/848797326424629248">April 3, 2017</a></blockquote>
<br />
Snowden jatkoi tykitystään ja väittää, että me myös levitämme helpommin tietoa epäonnistumisista kuin onnistumisista. Lasta pelotellaan Hannu ja Kerttu tarinoilla iltasella kertomalla, että lapset olivat tuhmia kun lähtivät yksin metsään ja sitten noita söi heidät, melkein. Kaikki hyväksyvät epäonnistumisen, jopa suunnitelmat, jotka selvästi tulevat epäonnistumaan. Kollegani tohtorikoulutettava Brasiliasta on kertonut, miten kahden vuoden sisällä Brasilian lainsäädäntö mahdollistaisi koulukirjaston perustamisen vaatimisen jokaiseen kouluun. Kaikki tietävät, ettei tämä tule onnistumaan. Tässä on minusta tärkeä miettiä kaikkia tekemiämme tavoitteita, visioita, strategioita ja muista suunnitelmia. Mihin ne meitä oikeastaan vievät, mitä ne meille viestii? Tehdään tämä ja sitten kaikki on ”tarpeeksi hyvin”? Näen hänen väitteissä myös yhtäläisyyden suomalaiseen kulttuuriin, jossa usein onnistumisella hehkuttelu on vähintäänkin epäsopivaa. Niin ei vaan sovi tehdä. Kiukuttelu, valittaminen ja pomon solvaaminen saattaa olla porukassa paljon hyväksyttävämpää.<br />
<br />
Jutun ydin oli siinä, että kun me asettelemme rajoja ja tavoitteita, tapamme samalla mahdollisuuden uuden löytämiseen ja aitoon innovaatioon. Meidän pitää astua ulos itse itsellemme luomasta laatikosta. Ja kun nyt ollaan ajattelemassa laatikon ulkopuolella, nin tässä pieni ajatuspähkinä suomalaisille päätöksentekijöille. Walesissa ei hyväksytä yhtään lakia, jonka vaikutusta seuraavaan sukupolveen ei ole tutkittu!<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-6MTdW4mkxH8/WOZmP8WF59I/AAAAAAAABrs/6xYFCXYLd6MrfWW-4xd1RXUUkGB_tqciwCLcB/s1600/IMG_1536.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-6MTdW4mkxH8/WOZmP8WF59I/AAAAAAAABrs/6xYFCXYLd6MrfWW-4xd1RXUUkGB_tqciwCLcB/s320/IMG_1536.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Stavros Niarchos keskuksen "Majakka". Kuva: A. Ojaranta</td></tr>
</tbody></table>
David Snowdenilta kysyttiin lopuksi muutama kysymys ja hän vielä tarkensi näkemystään kirjastosta. Kirjastot ovat yhteiskunnan valvojia, aktivisteja, jotka kytkeytyvät ei pelkästään kuratoimaansa aineistoon vaan koko ympäröivään yhteiskuntaan. Kirjastot ovat luonteeltaan monitieteellisiä ja se jos mikä olisi paikka innovaatiolle! Ja, jottei nyt romuteta kaikkien strategia- ja tavoiteprosesseja, niin suunnitelmia pitää olla, koska hänen mukaan niitä odotetaan. Mutta suunnitelmaprosessin keskusteluja, törmäytyksiä ja pohdintoja ei voi tehdä suunnitelmassa näkyviksi ja siksi suunnitelman tarkoitus ei avaudu kaikessa laajuudessaan pelkälle suunnitelman lukijalle.<br />
<br />
<i>Muutamalla jokapäiväistä elämää on tapa muuttaa, ei suunnitelmien tekeminen, ei siksi että mitä pitää olla, vaan mitä meistä voi tulla!</i> (David Snowden, 2017)<br />
<div>
<br /></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-22956335098301052902017-04-02T05:48:00.000-07:002017-04-02T05:48:29.091-07:00Blogin paluu talviunilta!<div class="MsoNormal">
Olen näemmä päästänyt blogini hunningolle talven aikana!
Töitä on tehty kovasti tutkimuksen puolella ja kirjoitellessa sekä muiden
puuhailujen kanssa. Huhtikuun olen Ateenassa, jolloin pääsen kirjoittamana
väitöskirjatutkimuksen tuloksista. Todella jännittävää, maisemanvaihdos tuli hyvää kohtaan. Odotan kovasti Ateenan jaksoa! Kirjoittamista mutta myös Ateenan
tunnelmaa ja ruokia! Bloggailen varmaan välillä myös Ateenan tunnelmista ja tuokiokuvista. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suhteeni Ateenaan täyttää tänä keväänä 20 vuotta. Ensi silmäyksen tosin loin kaupunkiin jo 1995, mutta järjestin itseni tänne uudestaan työharjoitteluun kahden vuoden päästä. Keväällä 1997 tein merkonomiopintojen harjoitteluni silloin juuri avatussa
<a href="http://www.norlib.gr/" target="_blank">Pohjoismaisessa kirjastossa</a>. Avasin silloin myös väylän yhteistyölle ja
jälkeeni kyseisessä kirjastossa on käynyt myös muita harjoittelijoita Turun ammattikorkeakoulusta, kun KITI koulutus siirtyi Raision
kauppaoppilaitoksesta ylemmälle tasolle ammattikorkeaan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-jvdNtoTpir8/WODxms_oGrI/AAAAAAAABrU/rOo6GrjUM_oZzZCSL87_qRWz_1kAc6NOQCLcB/s1600/ateenaneka.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-jvdNtoTpir8/WODxms_oGrI/AAAAAAAABrU/rOo6GrjUM_oZzZCSL87_qRWz_1kAc6NOQCLcB/s320/ateenaneka.jpg" width="320" /></a></div>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mitäpä muuta on tapahtunut? 6.6. järjestetään yhdessä Liedon,
Kaarinan ja Turun kirjastojen kanssa ensimmäisen valtakunnallisen
koulukirjastoja koskevan epäkonferenssin. Lue lisää <a href="https://sites.google.com/view/kevatjuhla20/etusivu" target="_blank">tästä verkkosivustosta</a> ja
ilmoittaudu mukaan! Tarkoitus on yhdessä pohtia ja kehittää koulukirjastotoimintoja
kaikenlaisissa koulukirjastoissa. Pyrimme tapahtumassa järjestämään tunnelman
sellaiseksi, kun se on yleensä konferenssien käytäväkeskustelujen aikana –
siellä ne parhaat ideat tulevat ja siellä verkostoituminen tapahtuu!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tekeillä on myös ensimmäinen kirja! Kirja tulee
ennakkomyyntilistoille syksynä ja tätä kirjaa tehdään kahden ihmisen
yhteisprojektina. Jääkää kuulolle! <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Keväälle ja alkusyksyyn on tulossa sekä kirjastoalan että
koulutuksen tapahtumia. Niistä lisää kun ohjelmat selviävät. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lukeminen on ollut jälleen esillä kahden kirjailijan
toimesta. Ruotsalainen opettaja ja lastenkirjailija Martin Widmark on ollut vierailulla <span style="font-size: 12pt;">Suomessa puhumassa aloittamastaan projektista <a href="http://www.enlasandeklass.se/" target="_blank">En läsade klass</a>,
jonka myötä on saatu hyviä tuloksia lukutaidon kohentamisessa. Kyseessä on
opettajille suunnattu verkkosivusto, josta löytyy erilaista materiaalia,
tekstejä, tehtäviä, tuntisuunnitelmia, jne. Ja Widmarkin vahvin viesti on, että
antaa lasten itse määritellä hyvä lukeminen! Käsitys hyvästä lukemisesta on
myös aikuiselle subjektiivinen, miksi lapsen lukeminen pitää runnoa aikuisen
määrittelemään muottiin? </span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tähän uutiseen viitaten Tiia Raevaara kirjoittaa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/nykynuorille-nykykirjallisuutta-viisikko-voi-odottaa/" target="_blank">Suomenkuvalehdessä</a> <o:p style="font-size: 12pt;">ja</o:p><span style="font-size: 12pt;"> muistuttaa, että
lapset ja nuoret eivät välttämättä innostu niistä oman lapsuuden kirjoista
kuten Viisikkosta ja Anna kirjoista. Kirjastoissa on lasten ja
nuortenkirjallisuuden ammattilaisia, suunnatkaa kirjastoon hakemaan lisää
maistuvaa kirjallisuutta! </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;">Raportointia tulossa Ateenasta lisää. Huomenna osallistun IFLA:n presidentin kokoukseen uutuuttaan hohtavassa Stavros Niarchos Foudationin kulttuurikeskuksessa. <br /><br />Mukavaa työviikkoa kaikille!</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"MS 明朝";
mso-font-charset:78;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-536870145 1791491579 18 0 131231 0;}
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-536870145 1107305727 0 0 415 0;}
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-536870145 1073743103 0 0 415 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-unhide:no;
mso-style-qformat:yes;
mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:blue;
mso-themecolor:hyperlink;
text-decoration:underline;
text-underline:single;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
color:purple;
mso-themecolor:followedhyperlink;
text-decoration:underline;
text-underline:single;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-default-props:yes;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"MS 明朝";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
-->
</style>Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-81936155332653783282016-11-19T14:48:00.000-08:002016-11-22T07:56:50.867-08:00Nyt hei ihan oikeesti!Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9295649" target="_blank">vuoden sanaksi</a> 'totuudenjälkeinen'. Siinä vasta on vuoden sanalla kolkko kaiku. Viime vuonna vuoden sanaksi valittiin vedet silmissä naurava emoji. Itku pitkästä ilosta? Itselleni tutkijana, kirjastoammattilaisena sekä kouluttajana on hyvin vaikea sulattaa sitä faktaa, että joudumme edes käsittelemään jotain mikä on 'post truth'. Miten niin totuuden jälkeinen? Mitä se on? Mikä aiheuttaa sen ettei totuutta enää tarvitsis hakea? Mitä sitten tilalle? Tunteella mennään, tiedosta ja totuudesta viis?<br />
<br />
Samassa uutisessa mainitun määritelmän mukaan totuudenjälkeinen on määritelty seuraavasti: "(termi viittaa) olosuhteisiin, joissa objektiiviset faktat vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen vähemmän kuin tunteisiin ja henkilökohtaisiin vakaumuksiin vetoaminen". Hallituksen taholta tullut "päivystävät dosentit" dissaus? Tätähän olemme jo saaneet kokea Suomessakin, liittyen esimerkiksi vuosi sitten syntyneeseen pakolaisaaltoon. Tunteet olivat pinnalla ja jokainen roskauutinen sai levitä verkossa melko vapaasti ihmisten tunteiden kantamana.<br />
<br />
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja THL:n tutkimusprofessori Hannu Lauerma on tänään <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/752667/Asiantuntija+valejutuista+Vietavissa+olevia+loytyy+suuri+joukko" target="_blank">19.11. Turun Sanomissa</a> haastattelussa kertonut, miten moni ihminen on kaikesta suomalaisesta koulutuspuheesta huolimatta tällaisten juttujen vietävissä. Olen kuullut Lauerman puhuvan ja hän puhuu tiukasti, paljon ja täyttä asiaa. Hänen mukaansa ihmiset ovat hyvin taipuvaisia uskomaan myös disinformaatiota, mikäli se myötäilee heidän omaa maailmankuvaansa. Tähän viittaa myös ajatukset siitä, että jos luettu/opittu asia ei sovi omiin tietorakenteisiin, sitä ei uskota vaikka faktat kuinka toiseen suuntaan osoittaisivat. Mielikuvilla pelataan ja niitä käytetään ns. vaihtoehtomediassa hyväksi surutta.<br />
<br />
Meillä on hallitus, joka on antanut puitpaut vaalilupauksille eri aloilla; itselleni lähellä on luonnollisesti koulutuksen ja yliopistojen leikkaukset. Mutta nyt on Yhdysvalloissa valittu presidentti, joka tuntuu olevan vielä jotain aivan muuta: demagogi, populisti, miljonääri joka pelastaa köyhät ja raskautetut, paljon oikeussalissa aikaa viettänyt 'anti-establishmentti' -tyyppi, jonka puheet olivat vaalikampanjan aikana suurelta osin puuta heinää. Ja näitä juttuja tulee koko ajan, ikävällä tavalla a gift that keeps on giving.<br />
<br />
Vaalien alla törmäsin myös termiin 'ignorance porn'. Esimerkinomaisesti selitettynä, The Daily Show Yhdysvalloissa, meillä vastaava on Noin Viikon Uutiset, kävi useaan otteeseen kampanjan aikana <a href="https://youtu.be/eFQhw3VVToQ?list=RDY4Zdx97A63s" target="_blank">haastattelemassa Trump kannattajia</a>. Niiden videoiden katsominen on tuuperruttavaa. Luulot, uskomukset ja salaliittoteoriat ovat arkipäivää. Toki Trumpin kannattajissa oli äänestäjätutkimusten mukaan paljon koulutettuakin väkeä, mutta jos eräs äänestäjä pohtii että Obama oli vastuussa 9/11 iskuista, koska ei ollut silloin toimistolla vaan jossain golfaamassa: ignorance porn.<br />
<br />
Informaatiolukutaidon aspektit ja medialukutaito ovat olleet coloradolaisen ystäväni mukaan Yhdysvalloissa paljon puheenaiheen vaalivoiton jälkeen. <a href="http://billmoyers.com/story/farewell-america/" target="_blank">Farewell, America</a> jutussa kirjoitetaan median roolista vaaleissa ja miten kirjoittajan, Neil Gabler, mukaan media olisi osittain jättänyt objektiivisen ja todenperäisyyksiin perustuvan reportoinnin taakseen. Mediaa on syytetty mm. siitä, miten Trump sai media-aikaa kun hänen sanomisia päiviteltiin päivästä toiseen. Tästä asiasta lisää vaikkapa täällä Mari K. Nimemen <a href="http://suomenkuvalehti.fi/ylamaan-kettu/2016/11/19/britit-tekivat-taas-ensimmainen-tutkimus-usan-vaaleista-julkaistu/?shared=2159-c39c75e8-999" target="_blank">Ylämaan Kettu </a>-blogissa. Media-asiaa ajatellessamme voi lähteä miettimään, paljonko yleissivistystä nykypäivänä tarvitaan, jotta voi median ja uutisten suhteen olla todellakin kriittinen ja osata jäljittä jokainen juttu juurilleen.<br />
<br />
En yhtään ihmettele Neil Gablerin pelkoa siitä, mihin Amerikka on menossa. Yle uutisoi muiden medioiden vanavedessä Trumpin valitsemasta läheisimmästä neuvonantajastaan <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9304087" target="_blank">Steve Bannonista</a>, joka on myös seuraavan lauseen päästänyt suustaan: "<i>Pimeys on hyvästä. Dick Cheney, Darth Vader, Saatana. Se on valtaa. Se vain auttaa meitä silloin, kun vastustaja on väärässä. Kun he eivät tajua, keitä me olemme ja mitä aiomme tehdä</i>." Amerikka ja koko maailma Eurooppaa myöden on vedenjakajalla, ensi vuodesta tulee Europassa merkittävä vaalivuosi. Tilannetta ei tule väheksyä piirun vertaa, kun tällaiset typit ovat vallan kahvoissa.<br />
<br />
Ja tämä pitkähkö alustus vie nyt tämän blogikirjoituksen varsinaiseen asiaan: lukemiseen, oppimiseen, lukeneisuuteen, tieteeseen, tietoon ja informaatiolukutaitoon. Big think sivuston Derek Berekin artikkeli '<a href="http://bigthink.com/21st-century-spirituality/what-is-lost-in-a-nation-thats-reading-less-literature?utm_source=Facebook&utm_medium=Social&utm_campaign=Echobox#link_time=1478817195" target="_blank">What is lost in nation thats reading less literature</a>' pohtii samaa asiaa jota ovat suomalaiset lukemisesta kertovat jututkin pohtineet: lukemisharrastus laskee laskemistaan ja pitkien tekstien lukeminen on yhä useammalle nuorelle haaste. Tässä pesii todellinen pulma.<br />
<br />
Knowledge Quest on Yhdysvaltain koulukirjastoyhdistyksen lehti. Kyseisessä lehdessä on vaalien jälkeen 18.11. ilmestynyt Sara Stevensonin artikkeli "<a href="http://knowledgequest.aasl.org/information-literacy-lessons-crucial-post-truth-world/" target="_blank">Information Literacy Lessons Crucial in a Post-Truth World</a>". Suomessa on aivan sama tilanne. Koulut, kirjastot ja kodit ovat avainasemassa tilanteessa, jossa olemme menettämässä lukevia lapsia ja nuoria. En lähde tässä keräämään uutisia lukemisen tärkeydestä, lukemisen merkityksen me tiedämme. Mutta, miten tärkeää on lukeminen, lukemisen taidot ja oppiminen tässä totuudenjälkeisessä maailmassa, missä jokaisella kansalaisella pitää olla koko ajan varoitusvalot vilkkumassa kun kohtaa uutta informaatiota?<br />
<br />
Olen niin monesti vetänyt kirjoituksiini myös uuden opetussuunnitelman, POPS2014. En tee sitä nyt, koska tämän asian pitää olla selvä ilman sitäkin.<br />
<br />
Kuten sanottu, olemme vedenjakajalle ja tätä tilannetta ei nyt parane sössiä.<br />
<style type="text/css">
p.p1 {margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 17.0px Times}
span.s1 {letter-spacing: 0.0px}
</style>
<br />
<br />
<style type="text/css">
p.p1 {margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 17.0px Times}
span.s1 {letter-spacing: 0.0px}
</style>
<br />
<style type="text/css">
p.p1 {margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 15.0px Times; color: #3b3b3b}
span.s1 {letter-spacing: 0.0px}
</style>Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-63883454041890149682016-10-14T07:54:00.002-07:002016-10-14T07:55:27.756-07:00ECIL 2016 - Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi, koulujuttuja!Toinen konfernssipäivä alkoi innostuneesti Jan van Dijkin esityksellä. Edessä oli 'vähän lyhyempi' päivä koska iltapäivä oli varattu kirjastovierailuille. Sitä ennen haluan tuoda esille ainakin kaksi eri esitystä liittyen koulumaailmaan.<br />
<br />
Slovenialainen tutkija Romana Fekonja (National Education Institute Slovenia) esitteli menetelmää, joka keskittyi kouluyhteistyöhön. Sloveniassa on olemassa kouluille pakollinen kirjastotaitojen opetussuunnitelma, joka kulkee nimellä bibliopedagogical work. Alakoulussa jokaisella luokalla on minimissään neljä oppituntia vuodessa tiedonhakua tai kirjastonkäytön opetusta ja kaikki nämä tunnit implementoidaan laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Yläkoulussa sessioita on peräti 15 vuodessa jokaista luokkaa kohden.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-yXlxZp5NRX4/WADuMrqitdI/AAAAAAAABlE/IvMN5ScEQJoIMd3q51r1ut5-9J3lOPdFwCLcB/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-yXlxZp5NRX4/WADuMrqitdI/AAAAAAAABlE/IvMN5ScEQJoIMd3q51r1ut5-9J3lOPdFwCLcB/s320/IMG_0029.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puisto ja penkit, Praha. Kuva: A. Ojaranta</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Opetustiimi rakentuu aineen opettajasta, englannin kielen opettajasta ja kirjastonhoitajasta sekä IT-taitojen opettajasta. Projektin lopussa opiskelija tarvitsee lomakkeeseensa kuittauksen kaikilta, myös kirjastonhoitajalta, joka kuittaa lähteet, lainaukset ja lähdeluettelon tarkastateuiksi hyväksyttävällä arvosanalla. Koulukirjastot siirtyivät kirjasvarastoista informaatiolukutaidon toimenpiteisiin. Tässä alkaa jo kadehtia slovenialaista systeemiä! Tämä menetelmä on havaittu hyvin tehokkaaksi tiedonhankinnana ja informaatiolukutaitojen kehittäjäksi. Pitää vielä ottaa yhteyttä esitelmöitsijään ja kysyä miten tämä järjestelmä on resurssoitu.<br />
<br />
Harrie van der Meer Hollannista esitteli myös 2015 ECIL konferensseissa esillä olleen tutkimuksen toista osaa informaatiolukutaidon taitojen opettamisesta flipped classroom eli käänteinen luokkahuone menetelmällä. Heillä on ollut kaksiosainen tutkimus meneillään joka on yhä jatkumassa. Viimeisimmät tarkat tulokset eivät valitettavasti ehtineet mukaan tähän esitykseen.<br />
<br />
Käänteinen luokkahuone tässä tilanteessa tarkoittaa sitä, että sen sijaan että koululaiset tulevat kirjastoon kuuntelemaan perusteita ja lopuksi tekemään tehtäviä, he saavat ennen kirjastokäyntiä katsottavakseen videolla ennakkomateriaalia (tai muuta materiaalia) ja kohtaaminen kirjastonhoitajan kanssa perustuu pelkästään tehtävien tekemiseen.<br />
<br />
Turun yliopistossa on opiskelijoiden kanssa käytetty tätä menetelmää tiedonhankinnan opetuksessa menestyksekkäästi jo pidemmän aikaa. Etu perustuu juuri siihen, että tehtäviä tehdessä kirjastonhoitaja on aina lähellä ja korjaamassa hankalissa paikoissa, kun taas perinteisessä opetusmallissa tehtävät tehdään itsenäisesti kotona. Van Meerin ja ryhmän tutkimus osoitti, että oppimistulokset olivat parempia käänteisen luokkahuoneen oppilailla kuin perinteisesti opetetun ryhmän oppilailla.<br />
<br />
Ensimmäisessä 2015 tehdyssä tutkimuksessa selkeitä etuja ei havaittu käänteisen luokkahuoneen ja perinteisen opetuksen välillä. Kun he tutkimusken toisessa osassa vaihtoivat arviointimenetelmää, eroja löytyi jo paremmin. Olisi hauska päästä jäljille lopullisista tuloksista.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-5QeINQVo7PA/V_5E_wt_CxI/AAAAAAAABkg/LVb5hV2Des4AYjg7oGYciB-FW_P1kXoMwCLcB/s1600/IMG_0129.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-5QeINQVo7PA/V_5E_wt_CxI/AAAAAAAABkg/LVb5hV2Des4AYjg7oGYciB-FW_P1kXoMwCLcB/s320/IMG_0129.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tutkimuksen rakenne (kuva: A. Ojaranta)</td></tr>
</tbody></table>
Tämä voisi ola hyvinkin toimiva malli tuoda Suomalaisen peruskoulunkin tiedonhallintataitojen opetukseen. Videoiden tekeminen ennakkoaineistoksi voi olla hyvin pysyvä tapa tuoda esille tiedonhaun erityisyyttä ja hankaluuksia. Videoita voi tehdä moniin tarpeisiin ja ne säilyvät hyvinkin käyttökelpoisina muutaman vuoden ajan (ellei kirjaston verkkokirjasto muutu tai ellei muita suurempia muutoksia tule). Käänteisen luokkahuoneen menetelmä myös säästää kirjastonhoitajan aikaa ohjeistuksessa, kun tallenteet katsotaan kotona. On olemassa myös järjestelmiä, miten valvotaan, että ns. läksy on tehty ennen tunnille tuloa. Ja sen huomaa kun oppilaat ja opiskleijat tulevat tekemään tehtäviä. Tällä tavalla ohjeistuksen voisi myös viedä suoraan kouluaineeseen ja jo olemassa olevaan projektiin koulussa. Selkeästi menetelmä, jonka käyttöä kannattaisi kokeilla pilotointiprojektin ominaisuudessa - kokeilukulttuuria kasvattamalla!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-53303740267039281122016-10-14T06:48:00.001-07:002016-10-14T06:51:27.652-07:00ECIL 2016 - Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi, II päivän keynote Jan van Dijk<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Toisen konferensispäivän avasi puheellaan hollantilainen professori <a href="https://www.utwente.nl/bms/vandijk/me/" target="_blank">Jan van Dijk</a> Twenten yliopistosta teemalla ”Digital and substantive skills for every citizen, worker and consumer in the 21st century”. Hän on viestinnän tutkija ja katsoi puheessaan maailmaa digitaalisten taitojen kautta. Hänen mukaansa digitaalisuudessa etenemisketju on seuraava: motivaatio, pääsy tekniikan äärelle, digitaalisia taitoja, tehokas käyttö ja viimeisenä osallistuminen yhteiskuntaan. Tässä ajattelussa digitaalisuus tulee ennen tarvetta eli pääsy tekniikan äärelle on digitalisaaton ehto. Jotta jokainen kansalainen pääsisi digitaaliseen yhteiskuntaan mukaan, on oltava paikka jossa tekniikkaan on käytettävissä ja sen käyttöön opastetaan.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Van Dijk jakoi digitaaliset taidot kuuteen eri osa-alueeseen: operationaalisiin taitoihin, formaalisiin taitoihin, informaatiotaitoihin, kommunikontitaitoihin, luoviin taitoihin ja strategisiin taitoihin. Kaksi ensimmäistä on mediataitoja, loput sisältötaitoja. Operationaaliset ja formaaliset taidot ovat edellytyksiä sisältötaitojen syntymiselle, mutta että saavuttaa sisältötaitojen asteen, tai sisällöntuotannon, ei ole itsestäänselvää. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Tutkimustuloksista mielenkiintoisimpia oli yhtenä se, että ikä ja koulutustaso olivat suurimpia muuttujia, sukupuolella ei ollut siinä suurta roolia. 18-30 -vuotiaat ovat tällä hetkellä aivan suvereeneja operationaalisissa ja formaaleissa taidoissa, mutta surkeita sisältätaidoissa esim. strategisissa taidoissa. Tämä näkyy mm. siinä, että oletamme heidän näkyvästi sujuvan digitaalisten laitteiden käytön kautta olevan suvereeneja myös sisältöjen pohtimisen suhteen. Vaan näin ei ole.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Van Dijk: His study of Internet skills revealed sig dif among those of dif education and age levels, not gender <a href="https://twitter.com/hashtag/ecil2016?src=hash">#ecil2016</a></span></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">— Esther Grassian (@estherg) <a href="https://twitter.com/estherg/status/785743463979507713">October 11, 2016</a></span></blockquote>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Yli 55-vuotiaat ovat selkeästi huonompia operationaalisissa ja formaaleissa taidoissa. Mutta kiinnostavaa oli kuulla, että mikäli heille annetaan opetusta näissä mediaan liittyvissä geneerisissä taidoissa, he yltävät kokonaisosaamisessa samalle tasolle nuorten kanssa. Minulla oli matkakaverina kaksi 70-tienoilla olevaa rouvashenkilöä, jotka mm. tekivät ensimmäisen kerran elämässään kännykällä wifin kautta lähtöselvityksen verkossa! Opettelemista on sekä muistamista, mutta myöskin kiinnostusta oppia ja riemua uusista taidoista. Ja se pitää mielen virkeänä!</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Kun otetaan huomioon konferenssin teeman inklusiivinen yhteiskunta, on tässä myös kirjastoilla huikean suuri rooli. Van Dijk ehdottikin useita asioita toimenpiteiksi: kursseja internetin käytössä operationaalisten ja formaalien taitojen parantamiseksi, pakollisia informaatiotaitojen ja kirjastotaitojen kursseja, fokusoitua opetusta opettajille, sekä maahanmuuttajille kotoutuksessa opetusta heidän omalla kielellään. Monia näistä kirjastot jo tekevätkin. Seniorsurf tästä loistavana esimerkkinä.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Maahanmuuttajien informaatiomaisemasta oli puhetta seuraavassa esityksessä enemmän, mutta tässä tarkoituksena oli se, että omalla kielellä annettu opetus ja oppi sulautuu osaamiseksi paremmin kuin uudella vieraalla kielellä annettu opetus. IT-pereustaitojen kehittyminen on hyvin tärkeä kansalaistaito.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "times";"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-WDNcdDuKWA0/WADZsq_RWDI/AAAAAAAABk0/DEwXlbS6IvQcC8ScMhSH9E3aSTiikZTRwCLcB/s1600/IMG_0285.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="150" src="https://2.bp.blogspot.com/-WDNcdDuKWA0/WADZsq_RWDI/AAAAAAAABk0/DEwXlbS6IvQcC8ScMhSH9E3aSTiikZTRwCLcB/s200/IMG_0285.JPG" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Praha by night. Kuva: A. Ojaranta</td></tr>
</tbody></table>
<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "times";">Kuten myös koulujenkin niin myös kirjastojen harteille ollaan mielestäni asettelemassa todella suurta viittaa. Kirjastot tarjoavat vapaasti aineistoja sekä palveluja ja kirjasto on ainoa laitos, jossa saa viihdettä, opetusta, oppia, koulutusta ja luku- ja kulttuurikokemuksia ilmaiseksi. Mihin rahkeemme riittävät määrällisesti? Digitaalisen kuilun kurominen on ja tulee olemaan hurjan laaja mutta tärkeä tehtävä. </span>Miten me voimme toteuttaa tätä meille tärkeää tehtävää niin, että voimme kutsua sitä tasapuolisesti toteutetuksi? Ketkä kumppaniksi? Siinä meille kirjstoammattilaisille pähkinää purtavaksi.</span></div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-80479907750735762532016-10-14T03:06:00.001-07:002016-10-14T03:22:39.388-07:00ECIL 2016 - Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi, keynote Tara Brabazon<div class="MsoNormal">
Mahtava konferenssi oli tällä viikolla menossa Prahassa, huikean paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa ja katsoen asioita eri näkökulmista, mutta yksi asia yhdistää: informaatiolukutaito. Neljäs ECIL konferenssi järjestetiin tänä vuonna Prahassa, 10-13.10. Praha toimi erinomaisen hyvin konferenssikaupunkina. Ajattelin kirjoitella mieleen jääneistä asioista päivä kerallaan. Voi olla että jostain on enemmän sanottavaa ja jotkut aiheet ansaitsevat kokonaan oman postauksen. Kuten professori Tara Brabazon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Professori <a href="http://www.flinders.edu.au/people/tara.brabazon" target="_blank"><span style="color: windowtext; text-decoration: none; text-underline: none;">Tara Brabazon</span></a> on kulttuuritutkimuksen professori Australiassa Flindersin yliopistossa. Häneltä on ilmestynyt paljon kirjoja, hän on aktiivinen somessa ja tekee myös usein <a href="http://tarabrabazon.libsyn.com/"><span style="color: windowtext; text-decoration: none; text-underline: none;">podcasteja</span></a>, joita on jaossa Twitterissä. Hän oli minulle uusi tuttavuus, mutta voi veljet hän laittoi rokkaamaan koko konferenssin aloituksen! Hän jätti minulle kellot soimaan koko konferenssin ajaksi. Hänen esitelmä oli kuitenkin sen verran epäkonventionaalinen, että herätti paljon keskustelua ja jopa närää kuulijoiden kesken Twitteissä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Hän aloitti asialla 3D librarian, eikä tarkoittanut 3D printtikirjastonhoitajaa! Digitization (digitalisointi), deterritorialization (otta takaisin omaa pelikenttää) ja disintermediation (välikäsien hävittäminen). Hänen abstraktistaan lainaus:</div>
<div class="MsoNormal">
<blockquote class="tr_bq">
"<i>The greatest challenge of our time is not terrorism, but ignorance. One key enabler for xenephobia is a lack of information literacy. It is easy to preach fear and hatred when the foundation for these beliefs is opinion and emotion, rather than information and knowledge</i>." (Brabazon, 2016)</blockquote>
</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p><br />
Tämä esitelmä siis lyö korville heti, varsinkin viimeaikaisten Suomessa julkisuudessa käytyjen keskustelujen takia eikä yhtään vähempää Yhdysvaltojen vaalien toisen presidenttikisan väittelyn jälkeen. Katsoin väittelyä Prahassa älypuhelimessa livestriimauksena ja olo oli täysin epätodellinen. Tähänkö on tultu? Miten tuollainen Trumpin kaltainen helppoheikki voi kisata Valkoisen talon vastuusta?</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Brabazonin tulkinta nykyajasta on litistynyt tietoympäristö. Rakenteet ovat madaltuneet, jokainen on nykyään ’kirjastonhoitaja’. Hän käytti termiparia "digital nonsense - digital dieting". Häneltä on ilmestynyt myös saman niminen kirja, <a href="https://www.timeshighereducation.com/books/digital-dieting-from-information-obesity-to-intellectual-fitness-by-tara-brabazon/2008095.article"><span style="color: windowtext; text-decoration: none; text-underline: none;">Digital dieting</span></a>. Litistymisellä hän tarkoittaa myös sitä madaltunutta asiantuntijuutta, jonka Google sai aikaiseksi. Jokainen voi olla asiantuntija, koska Googlessa on kaikki tieto.<br />
<br />
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
Why I was so excited abt <a href="https://twitter.com/hashtag/ecil2016?src=hash">#ecil2016</a> <a href="https://twitter.com/tarabrabazon">@tarabrabazon</a> <a href="https://t.co/ZAAjD8pZDX">pic.twitter.com/ZAAjD8pZDX</a></div>
— Merinda Kaye Hensley (@mhensle1) <a href="https://twitter.com/mhensle1/status/785403071815946242">October 10, 2016</a></blockquote>
Asiantuntijuuden madaltumisen olemme nähneet myös Suomessa hieman halpamaisilla lausahduksilla ’päivystävät dosentit’ ja ’kaikenmaailman asiantuntijat’ tai sitten esimerkillä räjähtelevät lepakot. Tara Brabazon takoi anarkistisesti nyrkkiä ja huusi ’claim back the knowledge!!’<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Palatkaamme presidenttiehdokas Trumpiin ja Britannian Brexittinin. Brabazon oli provokatiivisessa puheessaan sitä mieltä, että näillä me nyt niitämme sitä mitä olemme kylväneet vuosikymmenten ajan eli emme ole opettaneet lapsille informaatiolukutaidossa tarvittavia meta-analyyttisiä taitoja. Tiedolla työskentelyn meta-taitoja tai geneerisiä taitoja ovat juuri tiedon kriittinen arviointi ja oman tiedontarpeen analysointi sekä pohdinta. Se miten informaatiolukutaidot tahi niiden puute vaikuttivat Brexit äänestykseen tai Trumpin suosioon, voidaan kiistellä, ja kiisteltiinkin.<br />
<br />
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
Sorry but no...it isn't the failure of librarians to do our work that brings us to a place where Trump might be the US President. <a href="https://twitter.com/hashtag/ecil2016?src=hash">#ecil2016</a></div>
— Lisa Hinchliffe (@lisalibrarian) <a href="https://twitter.com/lisalibrarian/status/785411265900474368">October 10, 2016</a></blockquote>
</div>
<div class="MsoNormal">
Brabazon ilmoitti värikkäin sanakääntein, että ei lapsella ole mitään IL taitoja sisäsyntyisesti asennettuna, kun lapsi tupsahtaa vaginasta. Monessa tutkimuksessa on todettu, että mm. opettajat kuvittelevat informaatiotaitojen vaan ilmestyvän jostain kuin luonnostaan. Tämä väite vaginasta tupsahtamisesta oli kärkkäästi kuulijoiden keskuudessa käännetty sellaiseksi, että kirjastonhoitajan pitää heti synnytyssalissa olla ottamassa pienestä koppia. Tosi on vain se, että näitä taitoja pitää toden teolla opettaa, joko sitten opettajan tai jonkun muun ammattikunnan toimesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
"We need librarians to catch us from the vagina." <a href="https://twitter.com/hashtag/soedgy?src=hash">#soedgy</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/suchedge?src=hash">#suchedge</a></div>
— Lauren Smith (@walkyouhome) <a href="https://twitter.com/walkyouhome/status/785409412026470400">October 10, 2016</a></blockquote>
</div>
<div class="MsoNormal">
Konferenssin teemana oli inklusiivinen yhteiskunta ja myös hän toi sen esille puheessaan. Tätä varten tarvitsemme näitä kolmen D:n teemoja. Myös opettajien ja kirjastonhoitajien yhteistyöstä hänellä oli selvä käsitys – lisää kumppanuutta! Brabazon on värikäs esiintyjä ja väritti ainakin minun konferenssikokemustani voimakkaasti, jättäen ihmettelyn ja pienen anarkismin siemenen muhimaan myös omaan päähäni.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Tässä velä linki hänen puheensa podcastiin:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
http://tarabrabazon.libsyn.com/3d-librarian-information-literacy-in-an-accelerated-age<br />
<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en">
<div dir="ltr" lang="en">
Here is a podcast version of my keynote for <a href="https://twitter.com/hashtag/ecil2016?src=hash">#ecil2016</a>. The 3D librarian: information literacy in an accelerated age. <a href="https://t.co/B0b8EaJP1J">https://t.co/B0b8EaJP1J</a></div>
— Tara Brabazon (@tarabrabazon) <a href="https://twitter.com/tarabrabazon/status/786043260670062592">October 12, 2016</a></blockquote>
</div>
Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-81653613084862648962016-09-09T13:44:00.001-07:002016-09-09T13:47:13.021-07:00Opettajuudesta, kiitollisena<div style="text-align: justify;">
Muistan vajaa kaksi vuotta sitten kun vietettiin Turun ammattikorkeakoulun pikkujouluja ja tilaisuudessa jaettiin mm. vuoden opettajan palkinto. Muistan silloin ajatelleeni, että oliskohan se opettajuus koskaan tuolla tasolla että itse yltäisin samaan? En olisi itse uskonut tuota asiaa vielä viime keväänä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cMWX3MXGbmQ/V9L0VOxsToI/AAAAAAAABYQ/6CSSKY7qR-o-dnHlcPWcM8w-ZzCHZAGoACEw/s1600/vuodenope.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;"><img border="0" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-cMWX3MXGbmQ/V9L0VOxsToI/AAAAAAAABYQ/6CSSKY7qR-o-dnHlcPWcM8w-ZzCHZAGoACEw/s320/vuodenope.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Opettaminen on rankkaa puuhaa. Uutena kun aloitti niin niska limassa puskemistahan se oli, aineistojen luomista ja suunnittelua aivan tyhjältä pohjalta. Illat ja viikonloput meni ensimmäisenä talvena hommien painamiseen. Kun aloitin reilu vuosi sitten ammatillisen opettajan opinnot, ymmärsin etten paininut näiden asioiden kanssa yksin. Lukemattomat uudet opettajat ovat samassa asemassa aloittaessaan. Ensimmäiset pari vuotta ovat kuulemma raskaimmat! *hymiö*</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Koko hommassa mielekkäimmäksi jutuksi osoittautui opiskelijat. Ja kirjastoalan opiskelijat, cream of the crop! Selkeästi alalle haluavia, motivoituneita, omistautuneita, innokkaita haalimaan oppia, kovia tekemään töitä ja tunnollisia. Mikä oli töitä tehdessä näiden kanssa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Viimeaikaiset koulutukseen kohdistuneet leikkaukset näkyvät ja tuntuvat korkeakouluissa. Olen katsonut tilannetta sekä ammattikorkeakoulun suunnalta että nyt tiedeyliopiston, Åbo Akademin sisältä. Viime-viikkoinen <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1473052457879?jako=1961f24b4fe6db1b7f05d1c4d179cb00&ref=tw-share" target="_blank">uutinen Helsingistä</a> kertoi, että opiskelijat epäilevät opintomerkintöjen viivästymistä tapahtuneen, joka taas saattaa vaikuttaa opiskelijan opinto- ja asuntotukiin. Joitan kurssisisältöjä ei ole jutun mukaan saatu valmiiksi. Yliopisto nämä asiat artikkelissa kiistää, mutta itse uskon, että kyllä nämä leikkaukset tuntuvat myös siinä osassa korkeakouluja, jota varten korkeakouluissa pääasiallisesti töitä tehdään, eli opiskelijat. Mutta asiaa yhtään kaunistelematta, rahoituksen takia opiskelijat on saatava myös ulos putkesta. </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Varsinkin näinä aikoina opiskelijat tarvitsevat horjumatonta ohjausta. Pinna kiristyy, tunteet heilahtelee, tulee turhautumisia, mutta tutoropettajan pitää jaksaa kannustaa opiskelijaan sekä tsempata, luoda uskoa että asiat järjestyvät aina tavalla tai toisella. Jokaisen HOPS mahdollistaa nykyään niin paljon erilaisia mahdollisuuksia ja nämä mahdollisuudet pitää vaan etsiä yhdessä. Opiskelijoita varten me tätä työtä teemme, tämä on oma ajattelutapani.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja näihin nuoriin pitää luottaa! Menneellä viikolla juuri jutustelin opintojen loppuvaiheessa olevan poliisiopiskelijan ja sairaanhoito-opiskelijan kanssa. Enemmän älliä näillä on kuin kukaan antaa krediittiä. Kuten heilläkin, tuntemillani opiskelijoilla on loistavia ideoita! Kyllä KITI opiskelijoiden niskaan voi kirjastoan tulevaisuuden laittaa! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sekin on totta, että 'ope oppii eniten'. Opin opetuksen suunnittelusta, ohjaamisesta, tvt välineiden käytöstä opetuksen tukena, ja myös siitä, että tuhottomasti ei voi aikaa käyttää vaikka niin haluaisikin. Hyvistä opiskelijapalautteista sain vihiä, että jotain oli aloittelija tehnyt oikeinkin. Eli jos joskus palaan ammattiin, on osaminen jo aivan toisella tasolla. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-swxnf17OUIQ/V9MdO1AJdNI/AAAAAAAABYc/ibxcL0R1OC0luQJ57FIWeZQPQinAh7p7ACLcB/s1600/23800751269_c074ed5c21_z.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="220" src="https://3.bp.blogspot.com/-swxnf17OUIQ/V9MdO1AJdNI/AAAAAAAABYc/ibxcL0R1OC0luQJ57FIWeZQPQinAh7p7ACLcB/s320/23800751269_c074ed5c21_z.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
Suomalais-ugrilainen tapahan suhtautua kaikkeen tällaiseen ja muuhunkin onnistumiseen on hillitysti sekä vaimean vaatimattomasti ellei jopa vähätellen, mutta yksi selkeistä motivaation ylläpitäjistä on omat onnistumiset ja hienot kannustavat kokemukset. Soisinkin, että ihmiset toisivat enemmän positiivisia kokemuksia esille, varsinkin näin aikoina, kun media tuuppaa päivittäin vähemmän positiivista uutista nenän eteen. </div>
<br />
<b>Kiitos opepolulla kohtaamilleni ihmisille, keep up the good work and STAY POSITIVE! </b><br />
<br />Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-67533942345245908532016-08-17T12:06:00.001-07:002016-08-17T12:06:04.370-07:00Coders make the world go round? - Koodauksen ja ohjelmoinnin merkityksen tasoistaKoodin aika on tullut myös kouluun. Tai jos tarkkoja ollaan, koodia on ollut ympärilllämme jo kymmeniä vuosia. Ohjelmointi on elokuussa 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa. Koodauksesta, sen opettamisesta ja opettajien täydennyskoulutuksesta on puhuttu paljon ja mm. <a href="http://koodiaapinen.fi/" target="_blank">Koodiaapinen</a> ja <a href="http://koodi2016.fi/" target="_blank">Koodi2016</a> on kehitetty tässä asiassa opettajia tukemaan.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-84PHfoZVuTs/V7Ssj0VM9xI/AAAAAAAABXM/3RcVclZKOOAQssfMtkC7eh9OmlGaHk2OgCLcB/s1600/code1.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="141" src="https://1.bp.blogspot.com/-84PHfoZVuTs/V7Ssj0VM9xI/AAAAAAAABXM/3RcVclZKOOAQssfMtkC7eh9OmlGaHk2OgCLcB/s200/code1.jpeg" width="200" /></a>Itse kun katson asioita koulun ja kirjaston välimaastosta, pyrin samalla löytämään yhteistä maaperää aiheeseen. Tomi Dufva kävi kevättalvella 2016 Turun kaupunginkirjastossa kertomassa mitä ohjelmoinnin tuleminen kouluihin merkitsee. Esitys oli todella valaiseva ja nyt katson ohjelmoinnin kenttää aivan uusin silmin. Koodiahan on kaikkialla, emmekä voi siltä edes välttyä. Millään.<br />
<br />
<a href="http://tomidufva.com/" target="_blank">Tomi Dufva</a> valmistelee Aalto yliopistossa väitöskirjaa, lyhennettynä, koodinlukutaidosta. Ja tässä vaiheessa omassa päässä välähti, mitä, lukutaidostako tässäkin on kyse? Toki muistan itse joskus 1990-luvun puolen välin tienoilla rakentelin itseoppineena html-kielellä ihan oikeat, tosin varsin yksinkertaiset, verkkosivut - jotka eivät kuitenkaan koskaan päätyneet julkiseen verkkoon. Mutta, lukutaidostahan siinä on kyse ja sen lisäksi eräänlaisesta kirjoitustaidosta.<br />
<br />
Tomi Dufva on kirjoittanut yhdessä Mikko Dufvan kanssa kanssa artikkelin '<a href="http://www.thispagehassomeissues.com/blog/2015/4/16/metaphors-of-code-presentation" target="_blank">Metaphores of Code</a>'. Esitelmässään Turussa Dufva toi esille, että liian usein ohjelmointi ja koodaus ymmärretään funktionaalisena tapahtumana, eli jonkin tekemisenä ja luomisena. Artikkelissa kirjoitajat esittelevät neljä eri tasoa, miten ohjelmointi kuitenkin tulisi ymmärtää.<br />
<br />
<ol>
<li><b>funktionaalinen</b> - koodin luomisena, opeteltavana kielenä, organismina</li>
<li><b>tulkitseva</b> - koodia lukutaitona, kulttuurisena ilmiönä, ymmärryksenä siitä miten koodi vaikuttaa yhteiskuntaamme</li>
<li><b>emansipatoorinen</b> - kriittisenä ymmärryksenä, ymmärryksenä koodista hallinnan välineenä, miten koodi ohjaa elämäämme, kuka päättää?</li>
<li><b>postmoderni</b> - taiteena ja näkyväksi tekemisenä, koodin luova käyttö, esim. Linda Liukkaan Ruby-kirjat</li>
</ol>
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-IpBXaz9ohDI/V7SssCLBpLI/AAAAAAAABXQ/tl45X1DR7BcAlEySVs0jL89ZL6TG_2LKACLcB/s1600/code2.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://1.bp.blogspot.com/-IpBXaz9ohDI/V7SssCLBpLI/AAAAAAAABXQ/tl45X1DR7BcAlEySVs0jL89ZL6TG_2LKACLcB/s200/code2.jpeg" width="200" /></a>Dufvan mukaan 95% opettajista kokee koodauksen funktionaalisena. Niin tein minäkin aikaisemmin. Mutta kun ajattelee tuota tulkitsevaa ja emansipatoorista tasoa, avautuu asia aivan eri tavalla. Silloin olemme esim. yhteiskuntatieteiden ja kriittisen ajattelun puolella. Laajennamme ymmärrystä siitä, miten maaailmamme toimii koodin voimin. Esimerkinomaisesti hän maalaili, että jos Internet-verkko maailmalaajuisesti kaatuisi niin kaaos olisi valmis muutamassa minuutissa, uusien autojen ja jopa virastojen sähköovien toimiminen on lopun viimein koodin takana. Kun asioita ajatteelee tässä laajuudessa, tuntuu jopa tärkeämmältä, että ymmärrämme koodin merkityksen nykyhteiskunnassa, kuin että kaikista koululaisista tulisi koodaajia. Koodauksesta oli tänään 16.8. myös Ylen uutisissa, kun <a href="http://yle.fi/uutiset/ohjelmointilahettilas_linda_liukas_lapsilla_on_oikeus_tietaa_kuinka_teknologinen_maailma_toimii/9098027?ref=leiki-uup" target="_blank">Linda Liukas lausuu lapsilla olevan oikeuden tietää, miten teknologinen maailma toimii</a>.<br />
<br />
Niin, entäpä kirjasto? Kirjastot eri paikkakunnilla ovat todella mukavasti tarttuneet haasteeseen jo viime vuoden puolella järjestäen koodauspajoja lapsille ja nuorille eräänlaisena makerspace tyylisenä toimintana. Oulussa on rakennettu mm. robotteja. Kirjasto pystyy mahdollisesti tarjoamaan tilan ja koneet kouluajan ulkopuoliseen toimintaan. Mutta jos ajattelee ohjelmoinnin vaikutuksia yhteiskunnassa, nousee sieltä minusta myös aiheena kriittinen ajattelu ja tietoympäristön laajempi ymmärtäminen, joita ajattelen myös kirjaston toimintakenttänä.<br />
<br />
Tomi Dufva on myös kirjoittanut ohjelmoinnista KAVIn sivuilla '<a href="https://kavi.fi/fi/blogi/mediakasvatus/mika-ohjelmoinnin-lukutaito" target="_blank">Mikä ohjelmoinnin lukutaito?</a>'<br />
<br />
<a href="http://www.kasityokoulurobotti.fi/" target="_blank">Käsityökoulu Robotti</a>, jossa Tomi Dufva on myös mukana, järjestää muuten toimintaa kolmella eri paikkakunnalla, myös Turussa!<br />
<br />
Kooodi tulee, olemmeko valmiita - ja ennen kaikkea, ymmärrämmekö minkä kanssa me olemme tekemisissä? <i>Coders make the world go round?</i>Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8965228913427362157.post-1545505769595286902016-08-08T12:41:00.003-07:002016-08-08T12:41:22.835-07:00Koulut alkaa, oletko valmis?Niin, kesälomat ovat jo melkein ohitse ja arki puskee päälle. Tällä viikolla sen on huomannut hyvin konkreettisesti, kun media julkaisee koulu-uutista toinen toisensa jälkeen. Jyväskylän professori Jouni Välijärvi on juuri paraikaa <a href="http://areena.yle.fi/1-3062146" target="_blank">A-studiossa haastateltavana</a> (linkin takana tallenne, katsottavissa Areenassa).<br />
<br />
Professori Välijärveä oli 8.8. haastateltu YLE:n uutiseen <a href="http://yle.fi/uutiset/selvitys_oppilaat_eriarvoistuvat_ja_osaamistulokset_tippuvat__professori_peraa_peruskouluun_mittavaa_remonttia/9072031" target="_blank">koulujen eriarvoistumisesta ja muista ajankohtaisista aiheista</a>. Eritoten hän nostaa esille mm. poikien lukuinnostuksen hiipumisen ja sen tuhoisasta vaikutuksesta oppimiseen. Hän nostaa myös esille kysymyksen, pystyykö peruskoulu uudistumaan ja lähestymään yksilöllisempää opetusta lasten tarpeiden mukaan? Samana päivänä YLE kertoo uutisessa opettajien <a href="http://yle.fi/uutiset/oaj_opettajien_taydennyskoulutus_retuperalla__peruskoulun_uudistus_vaatii_henkilokunnalta_paljon/9072070" target="_blank">täydennyskoulutuksen olevan retuperällä.</a> Kunnissa on säästötavoitteiden saavuttamiseski mm. lomautettu opettajia virkaehtosopimuksessa sovituiksi veso-koulutuspäiviksi. Mikä on luonnollisesti äärettömän lyhytnäköistä.<br />
<br />
Helsingin Sanomat julistaa kesän aikana <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1470374640074" target="_blank">vallankumouksen tapahtuneen koulussa</a>. Artikkeli selittää myös uuden opetussuunnitelman termit, buzz words, ja tuo esille seuraavan näkökulman:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: white; color: #111111; font-family: "georgia" , serif; font-size: 15px;">"<i>Vallankumouksesta voi puhua siksi, että lapsi tai nuori astuu kouluissa päärooliin. Oppimisen moottori on uteliaisuus. Opettaja väistää luokan edestä oppilaiden keskelle, tutkimusryhmän asiantuntijajäseneksi</i>."</span></blockquote>
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-PT4WDp-XxEs/V6jW2DydfaI/AAAAAAAABWs/n45OM_O8Zo8xLAIDTI4NKKbOCuAMIDLkACLcB/s1600/dream-big-sign-of-flowers.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="202" src="https://3.bp.blogspot.com/-PT4WDp-XxEs/V6jW2DydfaI/AAAAAAAABWs/n45OM_O8Zo8xLAIDTI4NKKbOCuAMIDLkACLcB/s320/dream-big-sign-of-flowers.jpg" width="320" /></a>EduCluster Finlandin <a href="http://yle.fi/uutiset/uusi_opetussuunnitelma_muuttaa_opettajan_roolia__auktoriteetti_ja_tyon_arvostus_koetuksella/9074401" target="_blank">Elise Tarvainen</a> pohtii YLE:n uutisessa opettajan tilannetta kaiken tämän muutoksen keskellä. Hän tuo myös esille että opettaja on ns. kolmen tradition yhri: 1) oma koulukokemus oppilaana, 2) kokemus opettajakoulutuksesta, ja 3) uutena opettajan uuden työyhteisön käytänteiden oppijana. Kaikista jää jotain elämän omaan opetukseen. Koulua on käyty opettajajohtoisesti niin kauan, että uuden opetussuunnitelman oppilaskeskeinen työskentely tuo suuria muutoksia.<br />
<br />
Kyselin tutuilta fiiliksiä uuden lukuvuoden alkaessa. Kyselyjen pohjalta voi yhteenvedon tyylisesti sanoa, että ilmassa on innostusta uuden opetussuunnitelman myötä alkavaan lukuvuoteen, mutta myös siellä täällä hienoista ahdistusta. Jotkut ovat jo työskennelleet uudella tavalla ja saavat tavallaan siihen nyt 'luvan' tai mandaatin. Mutta ahdistusta on ehkä osaltaan kasvattanut se, että yhteinen suunnitteluaika kouluilla uuden opsin edellä on ollut vähäistä, ellei jopa olematonta. Valmistautuminen eri paikkakunnilla näyttää olleen hyvinkin erilaista, kun paikallista opetussuunnitelmaa on valmisteltu. Laaja-alaisen oppimisen ajattelu ja monialaiset oppimiskokonaisuudet tarvitsisivat juuri niitä yhteisiä suunnittelupäiviä tai muuta asian järjestämiseksi määriteltyä aikaa.<br />
<br />
Uudenlaisen oppimisympäristön luominen tarvitsee juuri nyt yhteisöllisyyttä sekä yhteisön voimaa ja kannattelua. Resurssien vähetessä tarvitaan yhteistä suunnittelua sekä juttujen jakamista, kaikenlaista yhteistyötä ja ekonomisuutta työajan käyttämisen suhteen. Jos tätä suunnitteluaikaa lähdetään vielä vähentämään, niin opettajan jo ennestään vahvasti itsenäinen työ ei tule saamaan sitä kaivattua yhteisöllistä luomisvoimaa. Kuten esimerkiksi ilmiöprojektit ja niiden suunnitteleminen. Se vaatii aikaa, jottei sitä tule vain uusi tämän vuosikymmenen ryhmätyö, kuten <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1455866124474" target="_blank">Maarit Rossi</a> maalailee.<br />
<br />
Sen lisäksi että kaivattua aikaa tarvitaan lisää, tarvitaan myös avointa mieltä. Asioita on pitkään tehty tietyllä tavalla ja nyt voi tuntua, että askel uuteen tuntuu askelelta tyhjän päälle ilman kunnollista valmistautumista. Joskus kuitekin tarvitaan kaaos, jotta uutta syntyy, astumista epämukavuusaluelle. Se vaatii rohkeutta ja uskallusta mutta yhteisöllisyyden voima kantaa. Jotta voi luoda uutta, jotain pitää hävittää. Uuden luomisessa on myös voimaa. Onnistumiset myös kasvattavat motivaatiota ja onnistumiset moninkertaistavat motivaatiota koko työympäristössä. Eikä pelkästään koulu tarvitse uudistumista, ihan jokainen organisaatio tarvitsee sitä toisinaan!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-WkAmSmeYhoA/V6jdyGEcvOI/AAAAAAAABW8/CBTwP85zVuEyorTa_--yLsZls8sYg2wqACLcB/s1600/IMG_5143.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="239" src="https://1.bp.blogspot.com/-WkAmSmeYhoA/V6jdyGEcvOI/AAAAAAAABW8/CBTwP85zVuEyorTa_--yLsZls8sYg2wqACLcB/s320/IMG_5143.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Markku Lappalaisen oivallinen teos '<a href="https://urbanmill.org/2015/02/24/miksi-aivot-sanovat-ei-markku-lappalaisen-kirja-opettaa-uuden-tavan-ajatella/" target="_blank">Miksi aivot sanovat ei - opi uusi tapa ajatella</a>' (2015) kertoo helpolla tavalla miksi olemme tuttuneet tekemään asioita tietyllä tavalla. Kirja myös kertoo, miten voimme ohjelmoida aivojamme ajattelemaan uudella tavalla, pois totutusta ja turvallisesta. Tämä kirja on nyt tulevat illat petilukemisena. Uutta kohti, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, raja-aitoja kaataen!<br />
<br />
<b><i><span style="font-size: large;">Ihanaa, innostavaa ja hedelmällistä kouluvuotta ihan meille kaikille!</span></i></b>Toiminimi Anu Ojarantahttp://www.blogger.com/profile/03002912815941855438noreply@blogger.com0