ECIL 2016 - Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi, II päivän keynote Jan van Dijk

Toisen konferensispäivän avasi puheellaan hollantilainen professori Jan van Dijk Twenten yliopistosta teemalla ”Digital and substantive skills for every citizen, worker and consumer in the 21st century”. Hän on viestinnän tutkija ja katsoi puheessaan maailmaa digitaalisten taitojen kautta. Hänen mukaansa digitaalisuudessa etenemisketju on seuraava: motivaatio, pääsy tekniikan äärelle, digitaalisia taitoja, tehokas käyttö ja viimeisenä osallistuminen yhteiskuntaan. Tässä ajattelussa digitaalisuus tulee ennen tarvetta eli pääsy tekniikan äärelle on digitalisaaton ehto. Jotta jokainen kansalainen pääsisi digitaaliseen yhteiskuntaan mukaan, on oltava paikka jossa tekniikkaan on käytettävissä ja sen käyttöön opastetaan.

Van Dijk jakoi digitaaliset taidot kuuteen eri osa-alueeseen: operationaalisiin taitoihin, formaalisiin taitoihin, informaatiotaitoihin, kommunikontitaitoihin, luoviin taitoihin ja strategisiin taitoihin. Kaksi ensimmäistä on mediataitoja, loput sisältötaitoja. Operationaaliset ja formaaliset taidot ovat edellytyksiä sisältötaitojen syntymiselle, mutta että saavuttaa sisältötaitojen asteen, tai sisällöntuotannon, ei ole itsestäänselvää. 

Tutkimustuloksista mielenkiintoisimpia oli yhtenä se, että ikä ja koulutustaso olivat suurimpia muuttujia, sukupuolella ei ollut siinä suurta roolia. 18-30 -vuotiaat ovat tällä hetkellä aivan suvereeneja operationaalisissa ja formaaleissa taidoissa, mutta surkeita sisältätaidoissa esim. strategisissa taidoissa. Tämä näkyy mm. siinä, että oletamme heidän näkyvästi sujuvan digitaalisten laitteiden käytön kautta olevan suvereeneja myös sisältöjen pohtimisen suhteen. Vaan näin ei ole.

Van Dijk: His study of Internet skills revealed sig dif among those of dif education and age levels, not gender #ecil2016

— Esther Grassian (@estherg) October 11, 2016

Yli 55-vuotiaat ovat selkeästi huonompia operationaalisissa ja formaaleissa taidoissa. Mutta kiinnostavaa oli kuulla, että mikäli heille annetaan opetusta näissä mediaan liittyvissä geneerisissä taidoissa, he yltävät kokonaisosaamisessa samalle tasolle nuorten kanssa. Minulla oli matkakaverina kaksi 70-tienoilla olevaa rouvashenkilöä, jotka mm. tekivät ensimmäisen kerran elämässään kännykällä wifin kautta lähtöselvityksen verkossa! Opettelemista on sekä muistamista, mutta myöskin kiinnostusta oppia ja riemua uusista taidoista. Ja se pitää mielen virkeänä!

Kun otetaan huomioon konferenssin teeman inklusiivinen yhteiskunta, on tässä myös kirjastoilla huikean suuri rooli. Van Dijk ehdottikin useita asioita toimenpiteiksi: kursseja internetin käytössä operationaalisten ja formaalien taitojen parantamiseksi, pakollisia informaatiotaitojen ja kirjastotaitojen kursseja, fokusoitua opetusta opettajille, sekä maahanmuuttajille kotoutuksessa opetusta heidän omalla kielellään. Monia näistä kirjastot jo tekevätkin. Seniorsurf tästä loistavana esimerkkinä.

Maahanmuuttajien informaatiomaisemasta oli puhetta seuraavassa esityksessä enemmän, mutta tässä tarkoituksena oli se, että omalla kielellä annettu opetus ja oppi sulautuu osaamiseksi paremmin kuin uudella vieraalla kielellä annettu opetus. IT-pereustaitojen kehittyminen on hyvin tärkeä kansalaistaito.

Praha by night. Kuva: A. Ojaranta

Kuten myös koulujenkin niin myös kirjastojen harteille ollaan mielestäni asettelemassa todella suurta viittaa. Kirjastot tarjoavat vapaasti aineistoja sekä palveluja ja kirjasto on ainoa laitos, jossa saa viihdettä, opetusta, oppia, koulutusta ja luku- ja kulttuurikokemuksia ilmaiseksi. Mihin rahkeemme riittävät määrällisesti? Digitaalisen kuilun kurominen on ja tulee olemaan hurjan laaja mutta tärkeä tehtävä. Miten me voimme toteuttaa tätä meille tärkeää tehtävää niin, että voimme kutsua sitä tasapuolisesti toteutetuksi? Ketkä kumppaniksi? Siinä meille kirjstoammattilaisille pähkinää purtavaksi.

ECIL 2016 - Eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi, keynote Tara Brabazon

Mahtava konferenssi oli tällä viikolla menossa Prahassa, huikean paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa ja katsoen asioita eri näkökulmista, mutta yksi asia yhdistää: informaatiolukutaito. Neljäs ECIL konferenssi järjestetiin tänä vuonna Prahassa, 10-13.10. Praha toimi erinomaisen hyvin konferenssikaupunkina. Ajattelin kirjoitella mieleen jääneistä asioista päivä kerallaan. Voi olla että jostain on enemmän sanottavaa ja jotkut aiheet ansaitsevat kokonaan oman postauksen. Kuten professori Tara Brabazon.

Professori Tara Brabazon on kulttuuritutkimuksen professori Australiassa Flindersin yliopistossa. Häneltä on ilmestynyt paljon kirjoja, hän on aktiivinen somessa ja tekee myös usein podcasteja, joita on jaossa Twitterissä. Hän oli minulle uusi tuttavuus, mutta voi veljet hän laittoi rokkaamaan koko konferenssin aloituksen! Hän jätti minulle kellot soimaan koko konferenssin ajaksi. Hänen esitelmä oli kuitenkin sen verran epäkonventionaalinen, että herätti paljon keskustelua ja jopa närää kuulijoiden kesken Twitteissä.

Hän aloitti asialla 3D librarian, eikä tarkoittanut 3D printtikirjastonhoitajaa! Digitization (digitalisointi), deterritorialization (otta takaisin omaa pelikenttää) ja disintermediation (välikäsien hävittäminen). Hänen abstraktistaan lainaus:

"The greatest challenge of our time is not terrorism, but ignorance. One key enabler for xenephobia is a lack of information literacy. It is easy to preach fear and hatred when the foundation for these beliefs is opinion and emotion, rather than information and knowledge." (Brabazon, 2016)

Tämä esitelmä siis lyö korville heti, varsinkin viimeaikaisten Suomessa julkisuudessa käytyjen keskustelujen takia eikä yhtään vähempää Yhdysvaltojen vaalien toisen presidenttikisan väittelyn jälkeen. Katsoin väittelyä Prahassa älypuhelimessa livestriimauksena ja olo oli täysin epätodellinen. Tähänkö on tultu? Miten tuollainen Trumpin kaltainen helppoheikki voi kisata Valkoisen talon vastuusta?

Brabazonin tulkinta nykyajasta on litistynyt tietoympäristö. Rakenteet ovat madaltuneet, jokainen on nykyään ’kirjastonhoitaja’. Hän käytti termiparia "digital nonsense - digital dieting". Häneltä on ilmestynyt myös saman niminen kirja, Digital dieting. Litistymisellä hän tarkoittaa myös sitä madaltunutta asiantuntijuutta, jonka Google sai aikaiseksi. Jokainen voi olla asiantuntija, koska Googlessa on kaikki tieto.

Why I was so excited abt #ecil2016 @tarabrabazon pic.twitter.com/ZAAjD8pZDX

— Merinda Kaye Hensley (@mhensle1) October 10, 2016

Asiantuntijuuden madaltumisen olemme nähneet myös Suomessa hieman halpamaisilla lausahduksilla ’päivystävät dosentit’ ja ’kaikenmaailman asiantuntijat’ tai sitten esimerkillä räjähtelevät lepakot. Tara Brabazon takoi anarkistisesti nyrkkiä ja huusi ’claim back the knowledge!!’

Palatkaamme presidenttiehdokas Trumpiin ja Britannian Brexittinin. Brabazon oli provokatiivisessa puheessaan sitä mieltä, että näillä me nyt niitämme sitä mitä olemme kylväneet vuosikymmenten ajan eli emme ole opettaneet lapsille informaatiolukutaidossa tarvittavia meta-analyyttisiä taitoja. Tiedolla työskentelyn meta-taitoja tai geneerisiä taitoja ovat juuri tiedon kriittinen arviointi ja oman tiedontarpeen analysointi sekä pohdinta. Se miten informaatiolukutaidot tahi niiden puute vaikuttivat Brexit äänestykseen tai Trumpin suosioon, voidaan kiistellä, ja kiisteltiinkin.

Sorry but no...it isn't the failure of librarians to do our work that brings us to a place where Trump might be the US President. #ecil2016

— Lisa Hinchliffe (@lisalibrarian) October 10, 2016

Brabazon ilmoitti värikkäin sanakääntein, että ei lapsella ole mitään IL taitoja sisäsyntyisesti asennettuna, kun lapsi tupsahtaa vaginasta. Monessa tutkimuksessa on todettu, että mm. opettajat kuvittelevat informaatiotaitojen vaan ilmestyvän jostain kuin luonnostaan. Tämä väite vaginasta tupsahtamisesta oli kärkkäästi kuulijoiden keskuudessa käännetty sellaiseksi, että kirjastonhoitajan pitää heti synnytyssalissa olla ottamassa pienestä koppia. Tosi on vain se, että näitä taitoja pitää toden teolla opettaa, joko sitten opettajan tai jonkun muun ammattikunnan toimesta.

"We need librarians to catch us from the vagina." #soedgy #suchedge

— Lauren Smith (@walkyouhome) October 10, 2016

Konferenssin teemana oli inklusiivinen yhteiskunta ja myös hän toi sen esille puheessaan. Tätä varten tarvitsemme näitä kolmen D:n teemoja. Myös opettajien ja kirjastonhoitajien yhteistyöstä hänellä oli selvä käsitys – lisää kumppanuutta! Brabazon on värikäs esiintyjä ja väritti ainakin minun konferenssikokemustani voimakkaasti, jättäen ihmettelyn ja pienen anarkismin siemenen muhimaan myös omaan päähäni.

Tässä velä linki hänen puheensa podcastiin:

http://tarabrabazon.libsyn.com/3d-librarian-information-literacy-in-an-accelerated-age

Here is a podcast version of my keynote for #ecil2016. The 3D librarian: information literacy in an accelerated age. https://t.co/B0b8EaJP1J

— Tara Brabazon (@tarabrabazon) October 12, 2016

School library situation in South Africa, and 'Meanwhile in Finland'...

The IFLA school library section satellite was extremely interesting! After talking to several local librarians and educators and after my presentations to them, we all were able to conclude that we are experiencing similar difficulties in the field of school libraries. That is somewhat odd because of several reasons:

• Finland is still among the top in PISA results and is widely recognized as a top education nation. South Africa on the other hand has unfortunately been found in the lowest top of education rankings of OECD
• South Africa is still struggling with a whole range of different problems in schools than Finland: reading skills is still a fact that has to be promoted, lack of finances, a varied school system with a wide range of schools (from Private to poor township schools), technology is widely missing, in some areas girls are missing a week of school every month in lack of sanitary towels during menstruation, etc.
• In townships the students are even being robbed on their way to schools. The news paper recently urged the certain year class not to wear their school jackets which indicate the certain school. This school got tablets and carrying technology with you can be very dangerous. It took only a few days and the school had been robbed of all smartboards and computers. Thieves get away schools tablets, Thieves targeting schools
• Higher education costs money, at least 1000€ per year, This is leading to lot of young ones not being able to get educated, dropping out of studies because of tuitions. Youth unemployment is a severe problem, and not to mention criminality.

These are severe problems people in education are facing every day. I was amazed and blown away by the school librarians I met during the satellite meeting! In spite of all the above mentioned, they are engaged, brave, enthusiastic, extremely dedicated and a great example of activism in reading and literacy! After a short while I understood, that it is me who is learning here.

There were 5 panelists on Thursday, who were all presenting the situation of school libraries in South Africa. The issues can be collected to a clear list:

 

1. Management

There are 9 provinces in South Africa. Inside every province there are citied and inside different directorates involved in arranging local education. Provinces are quite autonomous. Every province has a school library person in charge, but they are retiring soon - will new ones be appointed? The management is sporadic and there is a lack of general management. The provinces has different situations and some provinces are a little better off. They obviously have things a little bit better. Some provinces has encouraged teacher training in reading, literacy and management of school libraries. School library of the year award is given to that library which has shown most progress. There are national guidelines.

 

Meanwhile in Finland, there are no guidelines, no one in charge in the government, and no legislation what so ever. Nothing to obligating to school library functions.

 

2. Financing

The school libraries here are lacking in financing. Some of the reasons are listed already above. The national guidelines suggest that 10% of the learning material costs should be put to library materials, but that doesn't always happen. Theresa said that the problem is that school libraries to acquire money but the results are not seen immediately. A lot of projects are going on as well. There are organizations, companies and NGO's that are financing for materials, spaces and furnishing.

 

Meanwhile in Finland, we do have similar problems. If there is a school library governed by a single school, it can be that a principal is giving the person responsible of the library some money when there is some to spare. The libraries taken care of by municipality libraries are usually better off. And if we are good at something too, it is projects. The sad business with projects is that it is always ending at some point. Then it is up to the organization to take over, also financially.

 

3. Space

Many schools in South Africa are downright crowded. If the school has not been built with school library in mind, it is hard to find the space. And many schools has been forced to turn the library room to a classroom, Computer room or similar.

 

Meanwhile in Finland, the problem is the same. The meaning of school library to teaching and learning is not widely acknowledged. New buildings may have a library room, if the management is acknowledging this issue. Usually the same faith of library rooms falls in Finland too.

 

4. Personnel

There are too few school librarians in South Africa. What is noteworthy is that researcher Albert Boekhorst summed up his research in school librarians. He was not able to find a things as a "typical school library". There just were too many models. BUT, one thing that he found to be the leading issue was, ta-daa, SCHOOL LIBRARIAN. This is what is needed for a proper school library.

 

Meanwhile in Finland, there are approximately some 20-30 full time librarians in Finland! The profession is very rare. We can start by asking does the public libraries give the attention to schools or do we need pedagogical librarians?

 

There are a lot of things going on in South Africa but there is a lot of work to be done. There people are dedicated and have a clear vision to aim for, much thanks to the national guidelines. Biggest problems are in staffing and lack of political will in implementing the national guidelines. There is still a lot of happening and the activism is making things happen!

 

Meanwhile in Finland, I argue that the meaning and the possibilities of school libraries to teaching and learning has not been fully acknowledged. Yes, libraries are mentioned in the core curriculum, but the library is still mainly considered to be a help for reading and literature. In engaging libraries to information literacy teaching, which is already happening here, is a big question in Finland.

 

I promised to keep the posts short when I started the blog. Sorry about the lengthy writing, but there was just much to be said! :-) I will be visiting 5 different school libraries next week, more to come!

Guided Inquiry Design and some issues about the Finnish core curriculum change

Thursday and Friday was spent in a much waited workshop in The House of Book, next to Company's Garden in Cape Town. The information literacy and school library sections of IFLA organized a Guided Inquiry Design workshop. There will be a separate blog post about the school libraries, but this is dedicated to Guided Inquiry Design (GID).


The method was already familiar to me but I wanted to get some indepth learning in this method. The GID was this time presented by researchers Ross Todd and Lyn Hay. I will not be going through the model here, but rather taking up issues relating to these two days and how does GID compare with the core curriculum renewal in Finland.


It all twirls around inquiry. This stands in the core of GID and it stands in the middle on teaching. Phenomenon based learning and similar are all going from looking at a phenomenon, posing relevant questions and inquiry based learning.


The present information society is setting more demands to us than the times before. We need to arrange and sort the world around us to understand it. Information is mostly digital. We have a whole generation of children, whose whole life is digitalized; playing, games, communication, enterntainment, and information, which is digitalized and spread across different networks. We can not change this, and therefore we need to work for giving the children and students the tools to manage the information.


This is becoming more and more vital in teaching. Students has this huge information cornucopia in their pockets. Understanding different information sources, comparing them, comparing the facts and making synthesis is the core of constructivist learning. Synthesis is not about listing facts from wikipedia to your presentation or homework.

Guided Inquiry Design is an impressive result of large number of studies done among school children and teenagers in order to help them manage the information and learn from it. It is addressing the information search process (ISP) and the well-known and natural pitfalls in the process. GID was designed to provide an information specialist, librarian/school librarian helping teachers in this path. With this model we can get away from the copy/paste process of making projects and other 'norms' and damaging behaviour we see in working with information.


Some examples: the minute you will guide the students that they need to make a powerpoint presentation about this they go to the computer, open up the program, gives a titel to presentation, and then already the educator has failed, says Ross Todd. This is happening too often. It is the thinking skills that the students are lacking in, not information searching skills. They do find various information, but working with it is not beeing directed or teached.

Of this same reason I have been telling the children stay away from the computer at first. Get your brain going, think! Circle around your subject, think what you do or don't know and start focussing. Mindmap the issue and think of KEYwords/SEARCHwords. Only after that you may enter the internet and search for material with the various search words and their combinations.

We should get away from product oriented thinking (presentation) and concentrate on the learning. What is the learning that has been reached if a primary school student enters the library with a question "I need to make a presentation about classical music." The student is just left on her own by the teacher. Is the techer expecting to get anything else as a reasult as plain simple fact list from the Wikipedia? What has the child really learned? Did she learn to find information?

The student is in a case like this going directly from finding information to so called 'learning'. Or did learning take place? In my research concerning the Finnish core curriculum I have used Christine Bruce's framework of information literacy conceptions. The discourse analysis suggests, that the current Finnish core curriculum has the information source conception and the knowledge creation discourse very visible. But where does the fact refine to knowledge? What happens in the middle? The process discource is poorly visible in the core curriculum of 2004.

GID is about learning to learn. It is a fundamental method of thinking, which can be implemented in which ever school subject. It is about deep learning happening along the process, which is leading to an outcome, learning (and possibly a presentation in some form). Learning to learn, lifelong learning, a fundamental method to be implemented to which ever subject.

We in Finland at least have during the last weeks seen a lot of VERY badly formulated web-discussion of people letting their feelings and prejudises take over. We would all need these skills, no matter what age, argumentation skills are the key to a constructive discussion instead of flashing out.

Shaking the holiday off in the eve of IFLA conference

During the next few weeks the blog posts will be in English. I am soon heading to South Africa, to Cape Town to be precise. I will be a guest lecturer in the University of Western Cape and attending IFLA - World Library and Information Conference.

At the UWC I will be visiting the Department of Library and Information Science and giving two lectures: one concerning my own doctoral studies and one concerning the school libraries and information literacy from a Finnish perspective. I will also be meeting a fellow doctoral student.

The next week will consist of a presentation in IFLA School library session and school library visits. And the conference of course. I will be bloggin of different satellite meetings, sessions and speaches as well as of other notions and experiences during the trip. 

Expecting a very interesting, inspiring, and exiting visit!