Somea simpsakasti, Swayllä swingaten!

Sosiaalisen median listauksia on tehty paljon. Siis paljon. Silti tuntui siltä, että joko niissä on liikaa tavaraa (linkkejä ja kuvakaappauksia) tai vain pelkkä linkki itse palveluun sitä paljon avaamatta. Opiskelijoiden kanssa on myös paljon ollut keskustelua sosiaalisen median työskentelyvälineistä. Siksi nyt itsekin tein listauksen, johon mahtui mukaan 23 välinettä.

Olen jokaisesta välineestä ottanut esille asioita kirjautumiseen hallinnointiin ja sometoimintoihin liittyen. Näkökulma on ollut eri työkalujen kollektiivisen työskentelyn mahdollisuus ja toimivuus. Itse ajattelen asioita ammattikorkeakoulun opettajan silmin ja mietin listaa tehdessäni mitä voi ja kannattaa käyttää opetuksen yhteydessä ja millä työkaluilla on osallistava vaikutus sekä myös TVT-taitoja edistävä vaikutus. Näistä työkaluista kun jokainen on sellainen, etä toimii myös työelämän tuoksinnassa.

Mukavaa kevään ihmettelyä lukijoille!

Anu

P.s. Suosittelen avaamaan Swayn kokoruututilaan.

Viestintää ja markkinointia - opiskelijoille!

Aurinko paistaa vaaleansinisellä taivaalla ja on jälleen viikon ainoa päivä, jolloin voi koko päivän keskittyä pitkäjänteiseen ajatteluun ja suunnitteluun. Osallistun Turun ammatikorkeakoulun tarjoamaan e-TUBE koulutukseen, jossa opettelemme rakentamaan erilaisia verkko-oppimisen opintojaksoja.

Otollinen tilaisuus harjoittelulle on loppukeväällä alkava opintojakso, "kirjastojen viestintä ja markkinointi". Siitäpä vasta saa aikaiseksi oikein kunnon setin! Sisällöt, tehtävät ja toteutustavat. Lähitapaamisia heillä on paljon, eli tästä tulee tälläinen sekoitus, eli blended learning periaatteella lähdetään.

Markkinointi saattaa herättää tunteita laidasta laitaan. Saatetaan ajatella, että kirjasto myy itse itsensä, julkisena hyväksihavaittuna ja laadukkaana palveluna. Ja näinhän usein onkin. Silti kirjastoammattilainen ei selviä työarjesta ilman viestintäsuunnitelman ja markkinointi suunnitelman laatimisen taitoja. Tapahtumat ja muu tarjonta tarvitsevat hurjasti ulkoista markkinointia onnistuakseen ja houkutellakseen kävijöitä.

Kotona olen lueskellut kirjaa Storybranding. Olen miettinyt sitä sen jälkeen kun viime viikolla Ville Tolvasen blogikirjoitus markkinoinnista iski. Ei kirjastokaan pelkkiä kirjoja ja lehtiä tarjoa. Kirjasto tarjoilee elämyksiä, iloa, naurua, uskallusta, kokemuksia ja onnellisia hetkiä. Eilen olin Kaarinan kirjaston Harry Potter tapahtumassa ja miten tapahtuma innoitti lapsia lukemaan ääneen. Miten jonotettiin selvittämään mihin taloon kukakin kuuluu, jotta sitten saisi itse tehdä rintamerkkinsä. Olitko rohkea Rohkelikosta tai auttavainen ystävä Puuhkupuh-talosta?

Tämä on juuri sitä "tulosta", joka ei näy kirjastossa kirjapidossa tuotettuina euroina. Olisiko storybranding, tarinabrändäys, eräs keino tuoda kirjastojen tätä puolta esille päättäjille?

Brändäys = "brändin rakentaminen tarkoittaa työtä, jota yrityksen kaikissa osissa tehdään, jotta kohderyhmän mielessä oleva brändi vastaisi mahdollisimman paljon yrityksen valitsemaan tavoitemielikuvaa. Yritys valitsee tavoitemielikuvaansa ne asiat, joilla se haluaa erottautua kilpailijoistaan kohderyhmälle releventilla tavalla.

Tavoitemielikuvan laatiminen on yrityksen johdon tehtävä."

 

(Mäkinen, M.; Kahri, A. ja Kahri, T. (2010). Brändi kulmahuoneeseen. Porvoo, WSOYpro, 2010.)

Markkinointiviestintä ja brändäys - pelkkää huuhaata(ko)?

Aamulla minut tölväisi liikkeelle Tolvanen. Olin kaikessa rauhassa valmistautumassa töihin, kun se iski - inspiraatio. Tuli kiire töihin! Ville Tolvasen blogi on iskenyt viimeisen puolen vuoden aikana useamman kerran ja lujaa. Tämä suomalainen brändääjä ei ole kaikkien mieleen, jotkut tykkää, jotkut ei. Minä tykkään.

Blogikirjoitus, joka sai minuun aamulla virtaa, oli Miksi kaikki osaa markkinoida? Kysymys oli kuin tehty keskiviikon oppitunnille aineistopromootiosta. Ja kun luet tuon blogitekstin, ymmärrät asian sekä Tolvasen kysymyksenasettelun. Markkinointiin on omat ammattilaisensa, ihan kuten moneen muuhunkin asiantuntija-ammattiin.

Kirjastot ovat niitä toimijoita, jotka markkinointia ja markkinointiviestintää kovasti tarvitsevat, mutta se kun ei oikein saisi maksaa mitään. Kuten ei kirjastossa paljon mikään muukaan. Siksi kirjastolaisten ruohonjuuritason markkinointiosaaminen ja vaikutusviestintä on juuri sitä mitä se on, vähän kotikutoista ja maalaisjärkeen mukautuvaa. Eikä siinä lähtökohtaisesti varmaan mitään pahaa olekaan.

Mutta, kun nostamme tämän asian sellaiseen yhteyteen kuin vaikutusviestintä, päättäjät, kirjastojen promootio, näkyy mainonnan ja markkinointiviestinnä kotikutoisuus usein ihan uudessa valossa. Toisessa blogikirjoituksessaan Tolvanen selvittää myynnin ja markkinoinnin eroja. Kone myy hissejä, mutta visiona on 'lifting business'. Finnair lentää, mutta sloganina oli 'yöksi kotiin'. Mitäs jos siirrettään tämä tuotteen markkinointi vision markkinointiin kirjastoissakin?

Emme vain lainaa kirjoja ja järjestä vinkkauksia. Me tuotamme hyvinvointia, inspiraatiota, hyvää mieltä ja naurua; tuemme kansalaisten osallistumista yhteiskuntaan, järjestämme elämyksiä, tuomme kulttuuria kaikelle kansalle, kuromme umpeen yhteiskunnallisia kuiluja, digitaalisia tahi analogisia. Me tuemme koulutusta ennenäkemättömän hienolla tavalla, olemme yhteiskunnallisesti huikea kumppani kenelle toimijalle tahansa. Ja yleisissä kirjastoissa kaikki tämä - järjestyy noin1% siivulla kuntabudjetista. Mehän olemme suoranainen kultakaivos! Kirjastot ovat kunnallisen maineen kultamunia muniva hanhilauma. Meidän pitäisi välttämättä pystyä tuomaan tämän esineetön arvonluonti paremmin esille.  Ja tällaisten abstraktien 'tulosten' markkinointi onkin jo asteen vaikeampaa.

Mainoskampanja?

@bloomingcherry #Kirjasto -instituutio on yksi osoitus siitä että ihmislaji kykenee halutessaan luomaan jotain todella fiksua ja kestävää.
— Keijo Koskinen (@KoskinenKeijo) January 14, 2015