Toukokuisena torstaina kokoontui noin 20 kirjastoalan ihmistä Tampereelle pohtimaan aihetta kirjastopedagogiikka. Tapahtuman oli järjestänyt Susanne Ahlroth Länsi- ja Keski-Suomen ruotsinkielisestä aluehallintovirastosta, tach för inbjudan! Kirjastopedagogiikkaa käsitteenä on tuttu jo korkeakoulukirjastoissa informaatioluktaidon koulutuksen takia, mutta entä yleiset kirjastot? Mitä on kirjastopedagogiikka? Miten se ilmenee? Mitkä aktiviteetit ovat kirjastopedagogiikkaa? Kysymyksiä oli paljon. Tapahtuma oli järjestetty juuri siksi, että pohtisimme asian ympärillä olevaa eräänlaista määrittelemättömyyttä.
En nyt briiffaa esityksistä sen enempää, vaan pysyttelen tässä peda-teemassa. Itse olen nyt paneutunut tutkimuksessani erilaisiin käsityksiin, joita meillä on erinnäisistä asioista. Uskallan väittää, että meillä on kirjastoalalla myös erilaisia käsityksiä pedagogiikasta ja mitä se voisi kirjastotyöhön antaa. Joidenkin mielestä satutunti on kirjastopedagogiikkaa ja toisen mielestä taas ei. Joku kokee, että voi tehdä pedagin töitä omaamatta tutkintoa ja toinen kokee että ei voi.
Osalla osallistujista oli pedagoginen koulutus tai tutkinto. Oma tutkintoni on valmis parin viikon kuluttua. Itse koen, että pedagoginen koulutus antaa ymmärrystä, varmuutta, työkaluja ja toimintavalmiutta ymmärtää eri asiakasryhmien oppimisen taustoja ja eritoten sitä, miten luot oppiminen tilanteen sellaiseksi, että oppimista tapahtuu, se on hauska ja monipuolinen tapahtuma tai tilanne. Ja mitä on ohjaaminen, millaisia ominaisuuksia vaaditaan hyvältä ohjaajalta eri tilanteissa? Mutta miten siis tiivistää tuota torstaipäivää ja keskustelua? Pitääkö meidän saavuttaa joku konsensus siitä, mitä on kirjastopedagogiikka?
En usko, että pääsemme koskaan sellaiseen konsensukseen. Kirjastoalaa säätelee kirjastolaki, ja perustuslaki, hallintolaki sekä säädökset velvoittavat. Kansallisia strategisia painopisteitä tarkennetaan noin 10 vuoden välien. Kaupungeilla saattaa olla omia visioita ja strategioita, joita usein myös sovelletaan kirjaston toimintaan. Mutta muuten kirjastoilla on hurjan laaja vapaus toteuttaa kirjastotyötä ja sen lain täyttämistä parhaalla katsomallaan tavalla. Toiminta kirjastoissa on niin laajaa, monitahoista ja monipuolista, että sitä ei millään saa laitettua lokeroihin.
Ja mietin nyt kokouksen jälkeen, että pitääkö meidän lainkaan löytää mitään konsensusta? Onko kirjastopedagogiikka yksinkertaisesti kirjastotyötä? Ainoa tilanne, missä tämän näen juuri tällä tärkeänä on se, että pystymme jollain tavalla määrittelemään mitä teemme on esimiestä ja päättäjiä varten. Mikä on toimintamme päämäärä? Miten toteutamme toimintoja niin, että ne palvelevat asiakkaiden oppimista ja elinikäisen oppimisen tarpeita? Osallistujien kesken oli paljon hajontaa siinä, miten näihin työtehtäviin oli annettu työaikaa. Hankalaksi koettiin myös se, että miten ns. 'tavallinen' kirjastotyö tai tiskillä oleminen saattaa aihauttaa hankaluuksia aikatauluissa, jne. Jos työvuorot on tehty pitkäksi ajaksi etukäteen, se ei välttämättä aina palvele esim. kouluryhmien tarpeita, joiden toimitatempo on ajallisesti nopeampi.
Ja kyllä, nostin jälleen esille termin resurssit, koska siihen keskustelu aina kuitenkin menee.
Ohjauksen määrä on kirjastoissa kasvanut huomattavasti. Se, mitä pedagogiikka voi ilman kokonaisen tutkinnon suorittamisen sijaan antaa, on käsitys ohjaamisesta ja oppia siitä, miten ryhmätilanteista ja opetuksista luodaan sellaisia, että fokus pysyy, mielenkiinto säilyy, ja ennenkaikkea, oikea osaaminen, oikea-aikaisesti, oikeassa muodossa - eli tiedon välittämistä ohjatusti. Inte lägre
för kunden men
med kunden.
Tätä kannattaa miettiä pidemmälle ja sitä, miten tätä toimintaa voisi Suomessa kehittää. Mutta sen voi sanoa, että kirjastopedagogiikkaa Suomen yleisissä kirjastoissa on, ja se on aina tekijänsä näköistä.
----------------------
There were some 20 librarians gathered in Tampere on a spring Thursday. The subject was library pedagogy. The term and activity has already been established in higher education libraries, but the issue of the discussion was how about public libraries. What is library pedagogy in public libraries? Who is doing it? Which activities does it consist of? How much time you have allocated? What are the challenges?
I had a presentation after lunch about what is the place of pedagogy in the public library. The meaning of the whole meeting on this Thursday was to make sense of the issue.
Like in many issues, people have their own conceptions and understandings of issues. Not an opinion, a conception. A conception has possibly built during years when many different issues has formed the conception. Like in public library pedagogy, many had different ideas of what it is. Some considered the story time in library to be library pedagogy and some didn't. Some felt that they can work as pedagogues even if they do not have a degree, some felt it was not possible.
The job describtions vary, hours to use for the work vary, conceptions vary, education varies. I feel there may be no possibility to come to a consensus of what is library pedagogy in public libraries in Finland. Is there be a need to reach a common understanding? When we come to management and decision makers and allocating work time for these activities - then it matters.
The skills that could help a librarian in a public library is possibly the guidance skills, how to deliver information walking side by side with the customer, now just delivering the information. And also in planning the events and information seeking instruction events in a way that will enhance the learning, enjoyability and enthusiasm in a customer.
Ajatuksissa pyörii nyt, että onko jollain kirjastoalan toimijalla tarvetta uudenlaisiin ratkaisuihin, katsoa asioita laatikon ulkopuolella ja pohtia miten asioita voitaisiin tehdä uudesta perspektiivistä? Hackathoniin osallistuminen ei tarvitse olla koodaamista, vaan ratkaisumallien hakkeroimista, joista voi kehittyä käyttöön siirrettäviä konsepteja ja tuotteita, kun niitä tekemään saadaan oikeanlainen tiimi ja tuottajat, eli haasteiden asettajat. Tätä kannattaa pohtia ja kypsytellä myös kirjastoalalla, ei lainkaan pois suljettu ajatus.
