Mistä muutos lähtee?

Vaikka Ville Tolvanen lopettikin bloginsa 'Päivän Tolvanen', julkaisee hän kuitenkin tekstejä, esim tämän Digitalist-blogissa. Konsultointi on rikki pureutuu mielenkiintoiseen aiheeseen.

"Olen auttanut yhteisöjä kaikissa eri työmuodoissa. Puhunut, kirjoittanut, jakanut, ideoinut, ulkoistanut, vetänyt hankkeita ja rakentanut vaativia asioita. Silti olen sitä mieltä, että varsinkin älykkääseen maailmaan siirryttäessä konsultointi on rikki. Asioita on yksinkertaisesti lähes mahdotonta muuttaa paremmiksi organisaatioiden ulkopuolelta."

En halua niinkään kiinnittää huomiota tuohon konsultoinnin osuuteen vaan siihen, että ulkopuolelta organisaatiota on lähes mahdoton muuttaa. Vaikka miten haluaisimme hakea viisasten kiveä ulkopuolelta, koulutuksista, seminaareista ja muualta, ei niillä tee mitään ellei organisaation sisällä olla valmiita muuttamaan toimintaa.

Konsultit tai kirjastojen ollessa kyseessä ulkoinen koulutus voi tehdä asioita helpommaksi ja tuoda ideoita, mutta lopulta kaikki on kiinni muutoksen toivottamisesta tervetulleeksi. Koulutus itsessän ei tuota mitään, ellei toimita asioiden vaatimalla tavalla. "On mahdotonta tietää mikä toimii tai ei toimi kokeilematta jatkuvasti uusia asioita".

Kirjastoille järjestetään usein koulutuksia erillaisista asioista. Pitää aina vaan muistaa, että koulutus on vain alku jollekin uudelle hienolle toiminnalle!

Iloista vappua! 

Markkinointiviestintä ja brändäys - pelkkää huuhaata(ko)?

Aamulla minut tölväisi liikkeelle Tolvanen. Olin kaikessa rauhassa valmistautumassa töihin, kun se iski - inspiraatio. Tuli kiire töihin! Ville Tolvasen blogi on iskenyt viimeisen puolen vuoden aikana useamman kerran ja lujaa. Tämä suomalainen brändääjä ei ole kaikkien mieleen, jotkut tykkää, jotkut ei. Minä tykkään.

Blogikirjoitus, joka sai minuun aamulla virtaa, oli Miksi kaikki osaa markkinoida? Kysymys oli kuin tehty keskiviikon oppitunnille aineistopromootiosta. Ja kun luet tuon blogitekstin, ymmärrät asian sekä Tolvasen kysymyksenasettelun. Markkinointiin on omat ammattilaisensa, ihan kuten moneen muuhunkin asiantuntija-ammattiin.

Kirjastot ovat niitä toimijoita, jotka markkinointia ja markkinointiviestintää kovasti tarvitsevat, mutta se kun ei oikein saisi maksaa mitään. Kuten ei kirjastossa paljon mikään muukaan. Siksi kirjastolaisten ruohonjuuritason markkinointiosaaminen ja vaikutusviestintä on juuri sitä mitä se on, vähän kotikutoista ja maalaisjärkeen mukautuvaa. Eikä siinä lähtökohtaisesti varmaan mitään pahaa olekaan.

Mutta, kun nostamme tämän asian sellaiseen yhteyteen kuin vaikutusviestintä, päättäjät, kirjastojen promootio, näkyy mainonnan ja markkinointiviestinnä kotikutoisuus usein ihan uudessa valossa. Toisessa blogikirjoituksessaan Tolvanen selvittää myynnin ja markkinoinnin eroja. Kone myy hissejä, mutta visiona on 'lifting business'. Finnair lentää, mutta sloganina oli 'yöksi kotiin'. Mitäs jos siirrettään tämä tuotteen markkinointi vision markkinointiin kirjastoissakin?

Emme vain lainaa kirjoja ja järjestä vinkkauksia. Me tuotamme hyvinvointia, inspiraatiota, hyvää mieltä ja naurua; tuemme kansalaisten osallistumista yhteiskuntaan, järjestämme elämyksiä, tuomme kulttuuria kaikelle kansalle, kuromme umpeen yhteiskunnallisia kuiluja, digitaalisia tahi analogisia. Me tuemme koulutusta ennenäkemättömän hienolla tavalla, olemme yhteiskunnallisesti huikea kumppani kenelle toimijalle tahansa. Ja yleisissä kirjastoissa kaikki tämä - järjestyy noin1% siivulla kuntabudjetista. Mehän olemme suoranainen kultakaivos! Kirjastot ovat kunnallisen maineen kultamunia muniva hanhilauma. Meidän pitäisi välttämättä pystyä tuomaan tämän esineetön arvonluonti paremmin esille.  Ja tällaisten abstraktien 'tulosten' markkinointi onkin jo asteen vaikeampaa.

Mainoskampanja?

@bloomingcherry #Kirjasto -instituutio on yksi osoitus siitä että ihmislaji kykenee halutessaan luomaan jotain todella fiksua ja kestävää.
— Keijo Koskinen (@KoskinenKeijo) January 14, 2015