Lukupiiriä Skypen välityksellä Tallinnan kaupunginkirjaston kanssa

Yhtä kokemusta rikkaampana taas torstain jälkeen! Turun kaupunginkirjaston vetämässä Nordplus hankkeessa CreaDrean Forum in Libraries on osallisena myös Turun Naiskeskus, Tallinnan kaupunginkirjasto sekä Valmieran kirjasto Latviassa. Torstaina testasimme Tallinnan lanseeraamaa toimintamallia lukupiiriä Skypen välityksellä. Tätä on ehkä muuallakin jo tehty, mutta minulle tämä oli ensimmäinen kerta.

Olimme lukeneet Jan Kaus nimisen virolaisen kirjailijan lyhytkertomuksia ja samoin oli tehnyt tallinnalainen lukioluokka. Kirjailijan johdolla analysoimme teoksia ja havaitsimme miten paljon lukijan ikä, sukupuoli, eleämänkokemus, mielentila ja kokemukset vaikuttavat luetun tekstin tulkintaan.

Ehdottoman suositeltava väline käytettäväksi mihin hyvänsä KV-työhön missä vaan! Kouluissa sekä kirjastoissa! Lukemisen edistäminen, kansainvälisyys, ja tvt-taidot tulevat kaikki esille tällaisessa toiminnassa.

Projekteista (eli hankehumpasta) ja sen sudenkuopista

Kaksi päivää on tällä viikolla tehty töitä briljantin porukan kanssa kirjastonjohtajien täydennyskoulutuksessa. Aiheen oli ensin verkkotyökalut ja somestrategian linjaukset sekä nyt kollegani puolentoista päivän veto projektinjohtamisesta. Koen itsekin tästä saavani ihan hirveän paljon, koska hankeosaamista ei koskaan ole opinnoissani ollut. Ja nyt jälkeenpäin katsoen niitä taitoja olisi kipeästi kirjastotyössä tarvinnut.

Kirjastoille ns. AVI-rahoitus on kaikkein tutumpaa. Lokakuun viimeinen päivä on monessa kirjastossa kuumaakin kuumempi dead-line päivä. Muut rahoituskanavat saattavat olla kirjastolaisille vieraampia, sitä varten kollegani, joka toimii Turun ammattikorkeakoulussa hankeasiantuntijana, keräsi listaa sopivista rahoittajatahoista.

Hankerahoitusta myös #kirjastot #rakennerahastot EAKR, ESR, #Leader-rahastot, #6Aika #Kone #kulttuurirahasto #TAHsäätiö

— Anu Ojaranta (@bloomingcherry) October 16, 2015

Myös hankkeiden suunnittelussa, seurannassa, riskinhallinnassa ja raportoinnissa on koettu olevan haasteita. Ja kirjoittaja komppaa jälleen. Projektin seuranta on hurjan tärkeää ja itsekin aloittelijana muutamia vuosia sitten olin pulassa raportoinnin aikaan, kun en ymmärtänyt mitä kaikkea se piti sisällään.

Mietittiin myös sitä, että onko sellaisille hankepäiville lainkaan tarvetta, missä esitellään muiden hankkeita? Ideoistahan ei välttämättä ole puutetta. Olisiko sellainen hankepäivä tehokkaampi ja tarpeellisempi, jossa käydään läpi riskianalyysiä swot analyysillä tai riskilukujen laskemista, seurantatyövälineiden esittelyä ja raportoinnin vaatimuksia? Näihin puuttumalla voisi raportoinnin hetkellä yleisissä kirjastoissa jäädä moni hiustukko nyhtämättä, kun raportteja raavitaan kokoon.

Kirjastojen #avi -hankkeille yhtenäiset projektinseurantapohjat? projektinhallintatyökalu poistettu koska ei käytetty? #hankkeet #kirjastot

— Anu Ojaranta (@bloomingcherry) October 16, 2015

Kollegani otti esille jutun lehdestä Journal of Project Management ja artikkeli listasi projektin epäonnistumisen top 10:

1. Huono suunnittelu, 20%
2. Johtamisongelmat, 14%
3. Heikko sitoutuminen, 12%
4. Epäselvä työnjako ja delegointi, 10%
5. Ylemmän johdon tuen puute, 9%
6. Valvonnan ja ohjauksen puute, 8%
7. Huono budjettisuunnittelu, 5%
8. Ympäristömuutokset, 5%
9. Tuottavuus- ja laatuongelmat, 4%
10. Tekniset syyt, 1%

Tuttua listaa monelle hankkeita pyörittäneelle. Valmistelun ja suunnittelun merkitys projektin onnistumiseksi on valtavan suuri.

Nopeus ja joustavuus vie voiton!

"If everything seems under control, you're just not going fast enough." (Mario Andretti)

Keskellä kuuminta hiihtolomasesonkia Opetus-ja kulttuuriministeriö julkaisivat tiedotteen, jossa ilmoitetaan laitettavaksi jakoon 17 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen.

"Avustusta voi hakea:
1) toimiin jotka edistävät opetuksen järjestäjien pedagogista ICT:n käyttöä.
2) tulevaisuuden esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin pedagogiseen kehittämiseen, joka panostaa oppimaan oppimiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen
3) koulutuksen toimiin, jotka edesauttavat oppilaiden ja huoltajien osallisuutta.

Pedagogisen ICT-toiminnan edistämisessä valtionavustusta voidaan käyttää opetuksen järjestäjän strategian laatimiseen ja kehittämiseen, jossa yhdistyy koulujen arki, tietohallinto sekä informaalin oppimisen mahdollisuudet (kuten kirjastot ja museot) pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla."

Ja hakuaikaa on 16.3. asti. Siis kaksi viikkoa.

Tähdellisin seikka tässä on nyt se, että kirjastot on mainittu ja kirjasto liittyy tiedotteessa mainittuihin asioihin monella tapaa. Ja lyhyttä hakuaikaa ei parane jäädä nyt ihmettelemään. Nyt on saatava kaikesta huolimatta hihat heilumaan. Sunnuntain ratoksi tästä jo Twitterissä vähän keskusteltiin mm. Päivi Jokitalon kanssa.

Kirjastot nyt myös, HUOMIO! Tiedotteessa mainitaan myös kirjastot, eli nyt #ops2016 työryhmät liikkeelle! #kirjastot #koulut #OKM
— Anu Ojaranta (@bloomingcherry) February 28, 2015

Nyt kannattaa esim. kirjastoverkostojen, kirjastokimpat mukaan luettuna, lähteä tätä miettimään ja eritoten niiden, joissa kirjastot ovat jo mukana paikallisen opetussuunnitelman työryhmässä. Hätäkokous koolle! Tässä on synergian paikka ja nyt niitä 'resurssejakin' olisi tarjolla. Muistakaa myös Lukuinto-hankkeen ideapankki! Kaikki peliin!

Lyhyt hakuaika saattaa aiheuttaa sen, että organisaation totuttua toimintakulttuuria joudutaan nyt oikomaan ja astumaan joidenkin vaiheiden yli. Mutta se on juuri se, mikä tekee organisaatiosta ketterän ja nopean reagoimaan. Ehkä tässä nyt vaan koitetaan erotella jyvät akanoista; loistava hanke, innovatiivinen ote, äärettömän sitoutunut ja innokas tiimi saa paikan!

Keskustelua, yhteistä ideointia jollain kanavalla? Twitter? FB-ryhmä? Tai vaikka kommentoimalla tätä kirjoitusta!