ECIL (European Conference on Information Literacy) tänä vuonna Ranskassa

Bonjour! Terveiset ECIL (European Conference on Information Literacy) konferenssista ja ihastuttavasta Bretagnesta, tarkemmin ottaen Saint Malon historiallisesta kaupungista!

Toinen päivä alkanut ja jo kahdessa esityksessä olen kuullut mielenkiintoisia uutisia Ranskasta. Pariisin tammikuun 2015 terroristi-iskut järkyttivät Eurooppaa pahan kerran. Terrori on tätä nykyä usein uutisissa. Suomikaan ei ole tältä aallolta säästynyt. Kiinnostavaa tässä on se, miten Ranskassa hallitustasolla reagoitiin tilanteeseen, koulutukseen liittyen.

Tätä pitää vielä tutkia vähän enemmän, jotta pääsee sisälle, mutta haasteen asettaa ranskankieliset dokumentit.

Tästä siis kuitenkin on kyse: Ranskan hallitus alkoi siis vuoden 2015 Pariisin iskujen jälkeen vahvistaa media ja informaatiolukutaitojen osuutta opetuksessa. Tästä on muun muassa saanut alkunsa niin kutsuttu residence-programme, joka liittyy mediataitoihin journalismin kautta. Alueet voivat palkata ammattijournalistin, joka sitten käy kouluissa ja ottaa osaa oppimisprojekteihin.

Moni hieman nopeasti alulle laitettu projekti saattaa kärsiä siitä, että ei ole ehditty kunnolla miettiä taustaa, teoriaa, toimintatapoja ja välineitä. Keskustelin esittelijöiden kanssa tovin ja kuulin että projekti on vielä niin sanotusti ’vaiheessa’, mutta tarpeeksi kiinnostavasti esitelynä innostuin siitä kovasti.

Nämä kaksi kertaa kun olen tästä kuullut on minusta valemediaakin tutkineena mielenkiintoista. Tiedon käyttäminen ajattelun perusteena ja väitteiden tukemisessa saattaa olla heikkolla. Tästä johtuen valemedia ja sen tuottamat valeuutiset saattavat todella vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja ajatusmaailmaan. Vihapuhe verkossa, panettelu ja mustamaalaaminen on yleistynyt kahden vuoden sisällä merkittävästi. Trollaamisesta on tullut arkipäivää sosiaalisen median keskusteluissa.

Joku voi sanoa, että meillä Suomessa taas valtionhallinnon tasolla ei tätä asiaa ole kunnolla kaitsettu, mutta tuomittu kuitenkin vakavin äänenpainoin. Erona Suomen tilanteeseen on se, että täällä ei ole ajateltu, että media- ja informaatiotaidoilla voitaisiin käydä vastaiskuun mielipidevaikuttamista ja näin ollen myös informaatiovaikuttamista vastaan.

Olemme tietoisia, että informaatiovaikuttaminen oli voimakasta Iso-Britannian Brexit-äänestyksen aikaan kesällä 2016,  Yhdysvaltain 2016 presidentinvaalien aikaan ja samoja merkkejä havaittiin myös vuoden 2017 Ranskan presidentinvaalien aikaan. Samasta on nyt merkkejä Saksan vaaleissa.

Tänää 19.9.2017 Yle uutisoi, että nuoret ovat pessimistisiä tulevaisuuden suhteen ja heitä huolehduttaa moni asia. He myös kokevat, että media mässäilee turvallisuusuhilla. 

"Myös internetin kautta tulvivan tiedon nuoret kokivat lisänneen turvattomuutta. Tämä näkyy nuorten mielestä esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa."

Nimenomaan tässä maahanmuuttokeskustelussa valemedia on voimakkaasti edustettuna.

Jännittävää Suomen kannalta tässä asiassa on se, että tarvittavat elementit opetukseen ovat hyvin 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa läsnä. Ne pitäisi nyt vaan nostaa näkyvämmin esille, jotta voimme todella nostaa esille sen mitä on informaatiovaikuttaminen, miten se muuttaa maailmaa, miten me siitä huolimatta voimme saavuttaa oman perustellun näkemyksemme maailmasta ilman pelkoa siitä, että eri tahot omilla agendoillaan vaikuttavat ajatteluumme.